– En vastusta ydinvoimaa, mutta olisin toivonut toista reaktori-toimittajaa (kuin venäläinen Rosatom) jo vuonna 2014 kun asiasta äänestettiin eduskunnassa, Peter Östman kertoo.

Hän äänesti tuolloin hanketta vastaan, vaikka KD oli hallituksessa ja Östman KD:n ryhmäpuheenjohtaja.

– Pidin tätä äärimmäisen suurena risikinä. Ja olen tyytyväinen, että ydinvoimalahankkeesta  tehdään nyt kattava riskiarvio, Östman kertoo KD Live-lähetyksessä, jonka ajankohtaisena aiheena on tänään ollut Ukrainan kriisi, joka on kärjistynyt nopeasti ja tapahtumat tulleet yhä vakavammiksi.

Linjalla ollut kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman toimii myös eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajana.

Tällä viikolla Ukrainan kriisissä on otettu uusia kierroksia sen jälkeen, kun Venäjän presidentti Putin ja duuma tunnustivat Venäjän Itä-Ukrainan separatistialueelle perustamat nukkevaltiot eli Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat” itsenäisiksi valtioiksi ja allekirjoitti sitten niiden edustajien kanssa yhteistyö- ja avunantosopimukset.

Tämän jälkeen Putin lähetti venäläissotilaat ”turvaamaan rauhaa” alueelle ukrainalaisjoukkoja vastaan ja piti diktaattorimaisen puheen, jossa käytännössä kyseenalaisti koko itsenäisen Ukrainan olemassaolon.

Nyt Ukrainan rajoilla on jopa 190 000 sotilasta niin Venäjän kuin Valko-Venäjänkin puolella.

Tuoreista satelliittikuvista on näkynyt, kuinka sotilaiden ja sotakaluston määrä kasvaa entisestään Ukrainan ympärillä, myös Valko-Venäjän puolella. Ukrainan presidentti Zelenskyi on ilmoittanut reserviläisten kutsumisesta sotilaskoulutukseen.

Östmanille vuodesta 2014 jatkuneen Ukrainan kriisin uusi vaihe ei ollut yllätys.

Suomessa puolueet ovat olleet yksimielisiä siitä, että toimitaan osana EU:ta ja vaaditaan kovia sanktioita.

– Välihuutoja ei eduskunnan suuressa salissa ole juuri kuultu, vaan kuunneltiin ja kunnioitettiin toisten puheita. Suomi osaa puhua yhdellä äänellä silloin, kun kysymys on näin vakavasta kriisistä.

– Nyt ei kannata hakea kohuotsikoita; emme halua lietsoa kriisiä yhtään enempää, Östman muistuttaa.

– Jos ratkaisu olisi helppo, Suomi olisi jo liittynyt Natoon

Suomi on luvannut Ukrainalle vahvaa tukea; rahallisen tuen lisäksi Suomella on valmiuksia lähettää varusteita. Asia on pohdinnassa, mutta siinä on otettava kaikki turvallisuusaspektit huomioon, Östman sanoo.

KD-Livessä Östmanilta kysyttiin myös sitä, onko Putinilla jo mopo karannut käsistä.

Östman näkee Venäjän toimissa huolellista suunnittelua, mutta toisaalta se on toimijana arvaamaton.

– En pysty lukemaan Putinin aivoituksia, on vain seurattava ja oltava hereillä. Meidän etumme on presidenttimme ja se, että meillä on pitkä kokemus toimimisesta Venäjän naapurimaana.

NordStream 2 -kaasuputkihankkeen jäädyttäminen on Östmanin mukaan oikea toimi.

– Ovatko sanktiot riittäviä, se jää nähtäväksi. Uskoisin, että niillä on jotakin vaikutusta, mutta uskon silti Venäjän tämänkin jälkeen testaavan, miten yhtenäinen EU on asiassa.

Pakotteet vaikuttavat paitsi Venäjään, myös EU-maiden talouteen. Turvallisuus menee nyt kuitenkin edelle. Maakaasun hinnannousu on kuitenkin raju kolaus Saksalle, joka on samaan aikaan irrottautumassa ydinvoimasta ja kivihiilestä.

– Tässä on käynyt toteen se, että toimet, joita EU-tasolla on tehty, ovat jo tässä vaiheessa johtaneet vakavaan energian hinnanousuun.

Kriisi haastaa myös ruokaturvan ja nostaa esiin maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon tilan. Östman on ollut aloitteellinen ja esittänyt aiheesta eduskunnassa ajankohtaista keskustelua.

Ukrainassa tilanteeseen on herätty siten, että ihmiset esimerkiksi pääkaupungissa Kiovassa, noin 60 km Valko-Venäjän rajalta, pakkaavat autoja valmiiksi pakoa varten. Samoin Harkovassa, joka on noin 40 km päässä itärajalta. Viisumeja haetaan ahkerasti.

Östman ei usko, että ukrainalaisista tulee laajoja maahanmuuttovirtoja Eurooppaan, sillä he ovat taistelutahtoisia ja suurin osa on jäämässä maahansa kriisin keskelläkin.

– Meillä on silti valmius auttaa hädässä olevia ihmisiä.

Ukrainan kriisi alkoi jo kahdeksan vuotta sitten. Marraskuussa 2013 venäjämielinen presidentti Viktor Janukovytš hylkäsi EU:n kauppa- ja yhteistyösopimuksen Venäjän mieliksi. Tämän jälkeen länsimieliset mielenosoittajat valtasivat Kiovan kadut.

Kriisi jatkui, kunnes helmikuun 2014 lopulla tilanne muuttui väkivaltaiseksi ja lopulta presidentti erotettiin. Tämän jälkeen Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja alkoi tukea Itä-Ukrainan venäjämielisiä separatisteja sotilaallisesti. Syttyi Itä-Ukrainan sota, jossa Venäjä on tähän saakka kieltänyt olevansa osapuoli.

Ukraina 30 vuoden itsenäisyyden aikana talous on kasvanut ja maa on vahvistunut sotilaallisesti. Kiovassa halutaan edetä kohti länttä. Venäjän intresseihin tämä ei sovi.

Suomi on valinnut viisaan linjan ylläpitämällä suoria suhteita Venäjään, Östman arvioi.

Tavallinen kansalainen saa hänen mukaansa olla turvallisella mielellä.

Tilanne on kuitenkin herättänyt laajemminkin kysymään, pitäisikö Suomen ryhtyä valmistautumaan Nato-jäsenyyden hakemiseen.

– Jos ratkaisu olisi helppo, Suomi olisi jo liittynyt Natoon. Mitään hätiköityä päätöstä asiasta ei voi tehdä kriisin keskellä, Östman sanoo.

– Pikaista jäsenyyttä ei ole edes olemassa, vaan se on pitkä tie. Suomi toki täyttää kriteerit, mutta asialle pitäisi saada myös suomalaisten enemmistön tuki, Östman muistuttaa.

Hän kertoi pitävänsä omaa vahvaa puolustusta ja toisaalta puolustusyhteistyön rakentamista Ruotsin kesken oikeana polkuna.

Sen sijaan Suomen pitäisi luopua Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen toteuttamisesta venäläisen Rosatomin toimittamana.

– En vastusta ydinvoimaa, mutta olisin toivonut toista reaktori-toimittajaa jo vuonna 2014 kun asiasta äänestettiin eduskunnassa, Östman kertoo.

Hän äänesti tuolloin hanketta vastaan, vaikka KD oli hallituksessa ja Östman KD:n ryhmäpuheenjohtaja.

– Pidin tätä äärimmäisen suurena riskinä. Ja olen tyytyväinen, että asiasta tehdään nyt kattava riskiarvio, Östman toteaa.

KD LIVE ”Ukraina Venäjän uhan alla” on katsottavissa Kristillisdemokraattien FB-sivuilla