Ukrainan sota nosti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden ajankohtaiseksi kysymykseksi. Kaikki puolueet miettivät nyt turvallisuuspoliittisia linjauksiaan muuttuneessa tilanteessa.

Päivän polttava teema oli myös KD Liven aiheena tänään.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Peter Östman ja Päivi Räsänen arvioivat muuttunutta turvallisuustilannetta KD Live-lähetyksessä Facebookissa. Suora kysymys Nato-jäsenyydestä sai kokeneet kansanedustajat mietteliäiksi.

Molemmat pitävät kysymystä monisyisenä. Jälkiviisaudesta löytyi nopein vastaus: Sekä Räsänen että Östman arvioivat nyt, että Suomen olisi kannattanut aikoinaan liittyä Natoon Baltian maiden kanssa samaan aikaan.

Nyt kysymys on vaikeampi: Päätös joudutaan tekemään muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Juuri nyt eletään sodan kriisiä ja Östman arvioi, että myös osa kansasta on sitä mieltä, että asia on liian vaikea.

– Tunteiden varassa ei voi myöskään tehdä näin suurta päätöstä.

Hän muistuttaa, että myös Nato-maat edellyttävät, että jäsenyyttä hakevalla maalla pitää olla kansan enemmistön tuki asialle.

– Riittääkö siihen mielipidekysely, Östman puntaroi.

– Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut järkevä liittyä Natoon jo 30 vuotta sitten.

Varmaa on tämä: Kaikki eduskuntapuolueet käyvät nyt aiheesta vakavaa keskustelua, myös kristillisdemokraatit. Vaikka Östman ei pidä Ukrainan sotaa hyvänä ajankohtana jättää jäsenhakemusta Natoon, juuri nyt on hänen mukaansa oikea hetki käydä keskustelua siitä, mikä on tiekartta eteenpäin.

Päivi Räsäsen mukaan tällä hetkellä tärkeää on kansallisen yhtenäisyyden varmistaminen ja vahvistaminen. Ulkopolitiikan raskaat ratkaisut on tehtävä presidentin ja hallituksen johdolla ja nimenomaan kysymys Nato-jäsenyydestä on aivan turvallisuuspolitiikan ytimessä. KD on ollut tiiviisti mukana keskusteluissa, viimeksi tänään.

KD on mukana vastuullisella mielellä: Räsänen painottaa, että kaikkien sydämellä on se, miten jälkipolvien turvallisuus taataan parhaiten.

– Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut järkevä liittyä Natoon jo 30 vuotta sitten. Nyt on tärkeä, että käydään keskustelu muuttuneen tilanteen vuoksi. Hallitukselta on tulossa selonteko turvallisuuspolitiikasta kevään aikana, ja eduskunta ottaa siihen kantaa.

– Toivoisin, että Suomella olisi jollakin aikavälillä mahdollisuus liittyä Natoon. On pohdittava, mikä on oikea ajoitus siinä, ettei tule turvallisuuteen katveita, Räsänen arvioi.

Östman uskoo, että paras tieto ja osaaminen asiasta on valtionjohdolla. Kristillisdemokraatit ovat olleet avoimia Nato-jäsenyydelle, jos se kaiken harkinnan jälkeen koetaan tarpeelliseksi.

– Olemme Nato-option kannalla, mutta päätös edellyttää syvää analyysiä.

Sekä Räsänen että Östman puhuivat KD Livessä maanpuolustuskyvyn vahvistamisen puolesta. Suomi on ollut paremmin varustautunut kuin Ruotsi, joka joutuu nyt kuromaan kiinni Nato-mailtakin edellytettyä tavoitetta satsata puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Sen sijaan Suomi on jo kahden prosentin tuntumassa, ja tuoreeltaan on tehty isoja hävittäjä- ja laivuehankintoja.