Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman muistutti, että asiantuntijoiden esittämät arviot Nato-jäsenyyttä edeltävän prosessin kestosta poikkeavat hyvin paljon toisistaan.

Eduskunnassa on käyty ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on siirtänyt turvallisuupolitiikan kulmakivet paikoiltaan myös Suomessa.

Pääministeri Sanna Marin arvioi esittelypuheenvuorossaan, että kylmän sodan jälkeinen turvallisuusjärjestys on murtunut.

– Näemme nyt, miten Venäjä tulee toimimaan todennäköisesti hyvin pitkään. Tässä uudessa ympäristössä myös Suomen tulee arvioida keinoja turvallisuuden vahvistamiseksi. Oikea paikka tästä keskustelemiseksi on eduskunta, hän sanoi.

Samalla, kun ilma on nyt sakeanaan puolustukseen ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin liittyviä kysymyksiä, on Ukrainan sota vahvistanut Nato-jäsenyyden kannatusta Suomessa. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia haluaa Natoon, 16 prosenttia vastustaa ja viidennes miettii vielä kantaansa.

Suomalaisten asenteissa on tapahtunut valtava muutos lyhyessä ajassa.

Eduskunnassa keskustelussakin kansanedustajia kiinnosti muun muassa mahdollisen Nato-jäsenyyden aikataulut.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman muistutti, että asiantuntijoiden esittämät arviot Nato-jäsenyyttä edeltävän prosessin kestosta poikkeavat toisistaan.

Esimerkiksi tammikuun lopussa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi, että Suomi ja Ruotsi voisivat päästä Natoon nopeutetussa aikataulussa. Kaksi päivää Naton ex-pääsihteeri puolestaan sanoi, että Suomi ja Ruotsi voitaisiin hyväksyä jäseniksi lähes yhdessä yössä, mutta ikkuna voi sulkeutua pian.

– Kuusi päivää sitten te, arvoisa ministeri Kaikkonen, sanoitte mediassa: ”Naton jäsenyyden hakemiseen ei nyt ole oikea hetki.” Eilen puolustusministeriön ex-johtaja sanoi muun muassa Ylen haastattelussa, että Suomi ei pääse nyt Naton jäseneksi, vaikka haluaisi, ja vielä siteeraten: ”En usko, että jäsenmaat edes käsittelevät hakemusta.”

– Me täällä eduskunnassa puhumme paljon hybridivaikuttamisesta ja silloin tarkoitamme yleensä, että ulkomaailmasta tulee hybridivaikuttamista, mutta meillä on minun tulkintani mukaan sitä ihan riittävästi täällä kotimaassakin. Nämä lausunnot poikkeavat niin paljon toisistaan, että olisi hyvä saada selvyyttä, Östman totesi.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan mahdollisen Nato-jäsenyyden aikataulusta voi sanoa, että mitään yhden yön menettelyä ei ole olemassa, mutta ei se myöskään mikään vuosien kysymys ole.

Sekä hallitus että eduskunta käyvät läpi muuttunutta turvallisuustilannetta lähiaikoina, ja johtopäätökset ja ajoitus on syytä miettiä sen mukaan, mikä on Suomen turvallisuudelle parasta.

– On helppo yhtyä tasavallan presidentin sanoihin: ”Kun muutos on rajua, pään on pysyttävä kylmänä.” Eli päättäjien on arvioitava tämä uusi turvallisuustilanne huolella mutta ilman viivytystä. Ja voin vakuuttaa, että tätä arviointia tehdään nyt aktiivisesti kaikilla eri tasoilla, Kaikkonen vastasi edustajien kysymyksiin aikatauluista.

Hallituksen on määrä antaa tulevina viikkoina eduskunnalle selonteko, jossa linjataan laajasti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksia ja vaikutuksia. Siinä käsitellään niin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuin esimerkiksi huoltovarmuutta.