Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman kertoi eduskunnan kyselytunnilla KD:n maatalouden pelastuspaketista, jossa kristillisdemokraatit ottaisivat käyttöön kustannusindeksin. Se takaisi tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi.

Suomessa on kolme suurta kauppaketjua, S-, K- ja Lidl-ketjut, joilla on suhteettoman vahva asema suhteessa tuottajiin. Se täytyy yksinkertaisesti murtaa, jos haluamme pitää maatalouden Suomessa, Östman muistutti.

– Kaupat haluavat pitkiä sopimuksia, jotka eivät ole tuottajille suosiollisia. Markkinaehtoisuudessa on nyt menty liian pitkälle, jos kauppaketjut voivat vuodesta toiseen kääriä suuret voitot, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa.

– Kaupat haluavat pitkiä sopimuksia, jotka eivät ole tuottajille suosiollisia.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esitti eilen julkistamassaan laajassa kriisipaketissa kymmeniä toimia maatalouden elinvoiman, ruokaturvan ja energiahuoltovarmuuden tukemiseksi.

Yhdeksi työkaluksi ongelman ratkaisemiseksi kristillisdemokraatit ottaisivat käyttöön kustannusindeksin, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi.

– Kysyn asianomaiselta ministeriltä: olisitteko valmis edistämään tällaista mekanismia ja ratkaisua, Östman kysyi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan indeksiä ja sen käyttöönottoa valmistellaan parasta aikaa.

– Se on yksi niistä viesteistä, jota me olemme myös hallituksen taholta antaneet elintarvikemarkkinoille. Myös siellä pitää indeksien olla mahdollisia sopimuksissa, ja niissä pitää olla yhteisesti sovittuna laukeamiskohdat kustannusten nousun myötä.

– Nythän näin ei ole tapahtunut. On menty liian pitkälle sanelulla tältä osin, mikä on aiheuttanut tämän ongelman.

Lepän mukaan sitoumus on saatu myöskin markkinoilta, sekä teollisuudelta että kaupalta, että tähän puututaan.

– Ja siltä varalta, että näin ei tapahdu, meillä on aloitettu lainsäädännön valmistelu tähän suuntaan, jotta niitä reunaehtoja, joita me voimme lainsäädännön keinoin tehdä, voimme myöskin tähän tuoda. Mutta totta kai toivotaan, että markkinavoimat itse tämän tekevät. Se olisi aina parempi, mutta jos eivät tee, niin lainsäädäntö tähän myöskin on mahdollista rakentaa, Leppä kertoi.