– Sekä Euroopan että Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Ehkä voimme sanoa: kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, totesi ulkoasiainneuvos Piritta Asunmaa KD:n turvallisuuspoliittisessa webinaarissa.

Kristillisdemokraattien järjestämässä toisessa turvallisuuspoliittisessa webinaarissa 13. huhtikuuta esiteltiin hallituksen juuri julkaisemaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lisäosaa, jonka pohjalta eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista linjausta pääsiäisen jälkeen.

Aiheesta alusti ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö, ulkoasiainneuvos Piritta Asunmaa, joka on aiemmin toiminut Suomen Nato-suurlähettiläänä. Osallistujien kysymyksiin vastasi myös lähetystöneuvos Lauri Hirvonen. Tilaisuutta veti puoluesihteeri Elsi Ranta.

Kristillisdemokraattien Nato-kysymyksen käsittelyn etenemisestä kertoi myös puolueen puheenjohtaja Sari Essayah. Webinaari on tallenteena katsottavissa KD:n FB– ja YouTube-sivuilla.

Asunmaa kertoi, että selonteko valmisteltiin aivan poikkeuksellisen nopeasti, käytännössä kolmessa viikossa.

– Tämä nopeus heijastaa myös sitä, että meidän toiminta- ja turvallisuusympäristömme on täysin poikkeuksellinen: Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Eurooppaan ja Suomen turvallisuuteen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Venäjän käynnistämä sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden.

Kansainvälisissä suhteissa luottamus Venäjään on romahtanut. Selonteossa kuvataan läntisten toimijoiden ja kansainvälisen yhteisön yhtenäistä ja vahvaa reaktiota Venäjän hyökkäykseen.  Keskeistä on ollut kansainvälisen yhteisön vahva viesti. Tärkeää on myös EU:n ja Naton yhtenäisyys. YK:n yleiskokouksessa maaliskuun alussa 141 jäsenvaltiota antoi tukensa Venäjän hyökkäyksen tuomitsevalle päätöslauselmalle.

Liiallinen taloudellinen riippuvuus on itseasiassa turvallisuusriski.

Asunmaa korosti, että EU:n yhtenäisyys ja reagointikyky on tärkeää myös Suomen turvallisuuden kannalta.

– Venäjän hyökkäys on osoittanut taloudelliseen ja muuhun kanssakäymiseen perustuvan keskinäisriippuvuuden politiikan rajat. Se on osoittanut, että liiallinen taloudellinen riippuvuus on itseasiassa turvallisuusriski.

– Tästä huolimatta meille Suomessa on tärkeätä, että pyrimme pitämään tarvittavat yhteistyön kanavat kuitenkin auki niissä rajoissa, jotka pakotteet sallivat. Meillä on se 1340 kilometriä yhteistä rajaa. Joudumme aina huomioimaan sen.

Monet Euroopan maat, kuten Saksa ja Ruotsi, ovat arvioimassa uudelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa.

– Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää meiltä turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia.

Selonteossa todetaan, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään korostanut ja tiivistänyt Suomen ja Ruotsin yhteistyötä. Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa. Tämän  lisäksi myös kolmen välinen yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä on kehittämisen kohteena.

– Meille on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät tekemään ratkaisuja samansuuntaisesti ja mikäli mahdollista, samankaltaisella aikataululla. Mutta Suomi, aivan kuten Ruotsikin, tekee ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti, Asunmaa painotti.

– Yhdysvaltojen kanssa olemme käynnistäneet jatkotoimet kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiseksi. Tasavallan presidentin vierailu Washingtonin maaliskuun alussa oli merkittävä. Hän on pitänyt yhteyttä presidentti Bideniin myös sen jälkeen.

Yhteistyön kehittäminen myös muiden keskeisten kumppaneiden, kuten Iso-Britannian, Ranskan Saksan ja Pohjoismaiden kanssa jatkuu.

Naton päämaja sijaitsee Brysselissä. Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Piritta Asunmaa oli suurlähettiläänä Suomen erityisedustustossa Natossa vuosina 2015-2019. Tätä aiemmin Asunmaa työskenteli Brysselissä myös Suomen edustajana poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa. Kuva: Shutterstock

Nato on johdonmukaisesti vahvistanut jatkavansa avointen ovien politiikkaa.

– Meille Suomessa on tärkeää, että Nato on johdonmukaisesti vahvistanut jatkavansa avointen ovien politiikkaa. Venäjän hyökkäyssodan myötä Naton luonne puolustusliittona on entisestään korostunut. Meidän on myös hyvä ymmärtää, että Nato on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainoa yhteisen puolustuksen järjestö, Asunmaa totesi.

Selonteossa arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle. Siinä on myös kuvattu liittymisprosessia.

Eduskunnassa käytävän lähetekeskustelun jälkeen selontekoa käsitellään laajasti eri valiokunnissa. Eduskunnan odotetaan vastaavan selontekoon kirjelmällä, jonka myötä asia palaa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käsiteltäväksi.

– Seuraava vaihe mahdollisesta liittymisprosessissa olisi toinen selonteko tai tiedonanto. Tässä vaiheessa ei ole syytä mennä asioiden edelle, vaan on hyvä antaa eduskunnalle työskentelyrauha selonteon käsittelemiseen, Asunmaa totesi.

Webinaarin osallistujat välittivät verkkokeskustelun kautta kysymyksiä. Niissä tiedusteltiin muun muassa Ahvenanmaan asemasta, Venäjän reaktioista mahdolliseen Nato-hakemukseen sekä muuttuneesta globaalista tilanteesta.

Asunmaa muistutti, että Suomella on velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata.

– Vaikka Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue ja se pyritään pitämään puolueettomana, niin mahdollisesti sotatilanteessa Suomi vastaa aina Ahvenanmaan puolustuksesta. Se on selvä ja sitä varten on olemassa suunnitelmat, vaikka rauhan aikana siellä ei olekaan sotilaallista läsnäoloa.

Venäjä haluaa itselleen päätäntävaltaa siihen, kuka voi hakeutua Naton jäseneksi.

– Venäjä on suhtautunut Naton laajentumiseen lähes alusta asti hyvin kriittisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen. Käytännössä kaikki entiset sosialistiset maat ovat hakeutuneet Naton jäseniksi omasta tahdostaan. Venäjä katsoo, että näiden maiden liittyminen Natoon on heikentänyt sen turvallisuutta, koska ne maat ovat nyt poissa Venäjän etupiiristä. Venäjä on nähnyt, että Ukrainan liittyminen Natoon entisestään heikentäisi sitä, miten Venäjä haluaa oman turvallisuutensa hoitaa rakentamalla etupiirejä.

Asunmaan mukaan samasta syystä Venäjä on suhtautunut kriittisesti Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

– Me tiedämme Venäjän suhtautumisen, mutta Suomen kanta on, että meillä on oikeus itse päättää omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme. Yhtä lailla Nato on tehnyt hyvin tiettäväksi, että Naton avointen ovien politiikka ei kuulu kolmansille osapuolille. Liittymisestä Natoon päättää se maa, joka hakee jäsenyyttä ja Naton jäsenmaat, ei kukaan kolmas osapuoli, Asunmaa korosti.

– Venäjä haluaa itselleen päätäntävaltaa siihen, kuka voi hakeutua Naton jäseneksi.

– Ukrainan Nato-jäsenhakemusta käsiteltiin Naton huippukokouksessa vuonna 2008 Bukarestissa. Naton sisällä ei ole koskaan ollut yksimielisyyttä siitä, että Ukraina otettaisiin jäseneksi.

Myös Natossa arvioidaan reaaliajassa kulloistakin tilannetta ja sitä, että lisäisikö uusi jäsenmaa Naton omaa turvallisuutta.

– Suomen ja Ruotsin osalta on hyvin tunnettu tosiasia, että me olemme Naton pitkäaikaisia kumppaneita. Olemme molemmat sotilaallisesti erittäin suorituskykyisiä maita. Olemme olleet 28 vuotta Naton kumppanimaita.

Olemme hyvin vakaa läntinen läntinen demokratia, joka on kykenevä pitämään huolta omasta puolustuksestaan.

– Meidän sotilaalliset suorituskykymme tunnetaan, mutta yhtä lailla tunnetaan meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme. Tiedetään, että me toimimme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tavalla, joka edistäisi Naton turvallisuutta, ei heikentäisi sitä, entinen Nato-suurlähettiläs vakuutti.

– Se, että olemme EU-jäsenmaita entisestään auttaa meidän asemaamme. Olemme hyvin vakaa läntinen läntinen demokratia, joka on kykenevä pitämään huolta omasta puolustuksestaan.

Ruotsi on Suomelle läheisin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen kumppani.

– Olisi tosi valitettavaa, jos päätyisimme erilaisiin ratkaisuihin, koska silloin meidän olisi vaikeampi jatkaa tätä meille molemmille maille tärkeää turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä.

Naton nykyiset jäsenmaat Euroopassa näkyvät sinisellä.

– Meidän täytyy varautua siihen, että Venäjä pyrkisi vaikuttamaan kielteisesti meidän mahdollisten hakeutumiseen. Jos Suomi ja Ruotsi yksi aikaa hakisivat Nato-jäsenyyttä, silloin Venäjän mahdolliset kielteiset reaktiot eivät kohdistuisi ainoastaan yhteen maahan. Sekin olisi meidän kannaltamme hyödyllistä, Asunmaa arvioi.

Hän muistutti, että Naton yhteisen puolustuksen piiriin pääsee vasta siinä vaiheessa, kun on hyväksytty Nato-jäseneksi.

– Siinä vaiheessa, kun hakemus on jätetty, ja itse asiassa jo siinä vaiheessa, kun tästä jäsenyydestä vakavasti keskustellaan, ollaan harmaalla vyöhykkeellä. Jo tällä hetkellä Venäjä pyrkii vaikuttamaan, mikä kertoo siitä, että me olemme harmaalla vyöhykkeellä.

– Ensisijaista aina vastaamme itse omasta puolustuksesta, mutta on selvää, että käymme keskusteluja myös siitä, että jos meihin kohdistuisi aggressiota tai emme pystyisi itse torjumaan, niin saisimme apua. EU:n keskinäisen avunannon artiklan perusteella EU-kumppanimme ovat sitoutuneet auttamaan Suomea, jos meihin kohdistuisi aggressiota.

Venäjä on ollut Suomelle perinteisesti erittäin merkittävä kauppakauppakumppani, mutta jo vuoden 2014 Krimin laittoman valtauksen ja Itä-Ukrainan kriisin puhjettua, Venäjän kauppa on supistunut paljon.

– Suomen talous ei tulisi merkittävästi kärsimään, jos kokonaan lopettaisimme energian tuonnin Venäjältä. On hyvin mahdollista, että nämä EU-pakotteet johtavat siihen. EU on nyt jo sulkenut pois kivihiilen tuonnin Venäjältä. Seuraavaksi kohteena saattaa olla öljy.

Yhdysvallat on uudelleen joutunut osoittamaan kasvavaa huomiota Euroopan turvallisuuteen.

Asunmaan mukaan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Yhdysvallat näki, että Kiina on se kaikkein tärkein turvallisuusuhka Yhdysvalloille. Yhdysvaltain huomio kiinnittyi Aasian turvallisuuteen.

– Nyt kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Yhdysvallat on uudelleen joutunut osoittamaan kasvavaa huomiota Euroopan turvallisuuteen, eikä voi ainoastaan keskittyä kasvattamaan omaa kykyään vastata Kiinan uhkaan.

– Kiina taas pitää Yhdysvaltoja suurimpana haastajana ja käyttää nyt tätä sota hyväkseen. Se on osoittanut tukea Venäjälle, mutta varonut kuitenkaan liikaa tulemasta todelliseksi osapuoleksi tähän kriisiin. Koska Kiinalle Eurooppa on niin tärkeä talouskumppani, Kiina ei halua riskeerata taloussuhteita Euroopan kanssa, Asunmaa arvioi.