Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja koronapandemia ovat nostaneet esiin kansallisen huoltovarmuuden kriittisen merkityksen. Sotatila Euroopassa on sekoittanut maailman viljamarkkinat, sillä Ukraina ja Venäjä tuottavat yhdessä lähes kolmanneksen maailmanmarkkinoiden vientivehnästä ja -ohrasta. Tyhjien lautasten ja ruokakuponkien aika ei Suomessa ole vielä käsillä, mutta nyt on aika hallituksen asettaa elintarvikkeiden omavaraisuus ja huoltovarmuus tehtävälistansa kärkipäähän.

Emme saa jatkossa olla näin riippuvaisia ulkopuolelta tulevasta energiasta, tai ratkaisevan tärkeistä teollisuuden ja digitalouden komponenteista.

Suomen energiasta kaksi kolmasosaa on tuontienergiaa ja siitä 60 prosenttia tulee Venäjältä. Noin 15 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä joko tuotetaan Venäjältä tuotavalla kaasulla tai tuodaan suoraan sähkönä Venäjältä. Emme saa jatkossa olla näin riippuvaisia ulkopuolelta tulevasta energiasta, tai ratkaisevan tärkeistä teollisuuden ja digitalouden komponenteista. On varmistettava se, että Suomessa kodit lämpiävät kohtuullisin hinnoin myös lähikuukausina ja -vuosina.

Koronaepidemia on osoittanut, miten tärkeää on huolehtia lääkkeiden ja sairaalatarvikkeiden varmuusvarastoinnista ja mahdollisuuksien mukaan myös kansallisesta tuotannosta. Kansainväliset tuotanto- ja toimitusketjut ovat alttiita häiriöille, mikä aiheuttaa vakavan haasteen kriisinkestävyyteen. Olen itse vaatinut kansallisen rokotetuotannon uudelleen käynnistämistä.

Miljoona suomalaista jäisi ilman väestönsuojaa, jos sota syttyisi nyt. Suojia ei rakenneta enää hädän hetkellä. Niin kauan kuin tarvitsemme puolustusvoimia suojaksemme, tarvitsemme myös väestönsuojia asukkaidemme suojaamiseksi.