”Natoon, vaikka ei tuntuisi hyvältä” – Täyskäännöksen Nato-kannassaan tehneet kristillisdemokraatit luottavat puolustusliiton vahvistavan turvallisuutta
23.4.2022 klo 15:59 Politiikka Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattien piirijohtajista ja puoluejohdosta koostuvan puoluehallituksen jäsenet asettuivat ryhmäkuvaan Kauniaisten Raamattuopistolla 23.4. (Kuva: Samuli Rissanen)
Kristillisdemokraattien puoluehallitus puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Puoluehallitus katsoo, että nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa puolustusliitto Naton jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta tulevaisuudessa.
Puoluehallitus antaa Kristillisdemokraattien kansanedustajille tukensa Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen.
– Tämä on linjassa KD:n aiemmin lausutun kannan kanssa: olemme liittymiseen valmiita, mikäli Nato-jäsenyys katsotaan turvallisuuspoliittisesti perustelluksi, ja sille on kansalaisten enemmistön tuki, puoluehallituksen yhteisessä kannanotossa todetaan.
Puoluehallituksen kannanottoa edelsi laaja, liki kolmetuntinen keskustelu aiheesta
Puoluehallituksen kannanottoa edelsi laaja, liki kolmetuntinen keskustelu aiheesta, jossa jokainen piirijohtaja ja puoluejohdon edustaja ehti kertoa mielipiteensä.
Monessa puheenvuorossa todettiin, että Venäjän arvaamattomuus ja epäluotettavuus tuli ilmi hyökkäyssodassa Ukrainaan, ja jo aiempina vuosina, Krimin valtauksen jälkeen.
Varsin moni KD:n piirijohtajista totesi muuttaneensa mielipiteensä Nato-jäsenyydestä helmikuun lopun tapahtumien seurauksena. Lappeenrantalainen pitkäaikainen KD-aktiivi, Kymen piirin puheenjohtaja Juha Rantalainen kertoi, että oli aiemmin vastustanut Nato-jäsenyyttä, mutta oli tehnyt ajatuksissaan täyskäännöksen. Hän puhui myös maanpuolustuksen tärkeyden puolesta.
– Olen reservin upseeri ja tiedän, että itänaapurikin tietää, että tänne ei niin vain tulla.
Hämeen piirin puheenjohtaja Hannele Saari kertoi suhtautumisensa myös muuttuneen aiemmasta. Nyt hän näkee Nato-jäsenyyden välttämättömänä.
– En näe mitään realistista vaihtoehtoa sille, että emme hakisi Naton jäsenyyttä.
Moni puoluehallituksen jäsen myös kiitteli puoluejohtoa siitä, että Nato-asiassa ei ole hötkyilty, vaan on kuunneltu jäsenistöä ja menty hyvillä askelmerkeillä eteenpäin.
Venäjä, Ukraina ja Nato nostattivat myös tunteita pintaan. Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Mimosa Helander puki tilanteen sanoiksi: Natoon on liityttävä, vaikka se ei tunnu hyvältä.
Lapin piirin puheenjohtaja Outi Kurkela myönsi, että vastinparit Venäjä ja Ukraina edustavat tunneskaalan ääripäitä: On ollut vihan tunteita Venäjää kohtaan ja toisaalta empaattisuutta ja rakkautta Ukrainaan.
– En pyydä anteeksi tunteita, mutta isoja ulkopoliittisia turvaratkaisuja ei tehdä tunteella vaan tarkasti analysoiden, hän sanoi.
Toisaalta osa puoluehallituksen jäsenistä toivoi, että puolue kiirehtisi omaa prosessiaan Nato-jäsenyyden ratkaisemiseksi. Esimerkiksi KD Nuorten Ami Rinta-Valkama toivoi puolueen päättävän elimen, puoluevaltuuston, kokoontumista pikaisesti, jo viikon päähän. Puoluevaltuuston on alunperin ollut määrä kokoontua 14. toukokuuta.
Kristillisdemokraatit toteutti myös jäsenistölleen laajan kyselyn, jonka tuloksena lähes 80 prosenttia puolueen jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi.
Yli puolet jäsenistöstä kertoi muuttaneensa kantaansa Venäjän toiminnan seurauksena. Kyselyyn vastasi 1 299 kristillisdemokraattia.