Kristillisdemokraattien jäsenilleen toteuttaman turvallisuuspoliittisen kyselyn mukaan neljä viidestä kristillisdemokraatista kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista.

Nato-kannoissa on tapahtunut täyskäännös vajaassa vuodessa.

Kristillisdemokraattien pääsiäisen alusviikolla tekemän kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia (79,4 %) KD:n jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomi liittyisi Naton jäseneksi.

Kolme neljästä puoluejäsenestä katsoo, että Suomen pitäisi hakea puolustusliiton jäsenyyttä riippumatta siitä, mitä Ruotsi tekee.

Vain joka kymmenes edellyttää asiasta kansanäänestystä. Puolet vastaajista kertoo oman kantansa muuttuneen Venäjän hyökkäyksen myötä.

Kyselyyn vastasi 1299 kristillisdemokraattia. Kysely lähetettiin kaikkiin puolueen jäsenrekisterissä oleviin sähköpostiosoitteisiin, joista noin neljännekseltä saatiin vastaus.

– Vastauksia tuli nyt enemmän kuin normaalisti. Yleensä jäsenkyselyihin vastaa noin 500 kristillisdemokraattia, puoluesihteeri Elsi Ranta kertoo.

KD:n puoluehallitus on nyt jännän äärellä, kun se tekee oman arvionsa siitä, kannattaako se Suomen jäsenyyttä Natossa. Kuvassa etualalla Helsingin piirin puheenjohtaja Markus Hekkala, puoluevaltuuston puheenjohtaja Riitta Kuismanen sekä KD:n varapuheenjohtaja Tiina Tuomela. (Kuva: Kristiina Kunnas)

Kristillisdemokraattien jäsenistön Nato-kannoissa on tapahtunut viime elokuun jälkeen täyskäännös: Kun elokuisessa puoluekokouksessa edustajilta kysyttiin, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä, vain reilu kolmannes (35 prosenttia) kannatti jäsenyyttä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että KD:n jäsenten kannat ovat muuttuneet samaa tahtia kuin muidenkin suomalaisten.

– Emme voi jatkossa rakentaa turvallisuuttamme Venäjä-suhteisiin tai niiden kytkeytymiseen kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän varaan. Kristillisdemokraattienkin on oltava valmiita Suomen turvallisuuden kannalta kaikkiin tarvittaviin ratkaisuihin mukaan lukien Nato-jäsenyyden hakeminen, hän sanoo.

Eduskunta käsittelee nyt ripeässä tahdissa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Sitä odotetaan valiokunnista eduskunnan Suuren salin ensimmäiseen käsittelyyn jo toukokuun puolivälissä.

Nato-jäsenyyden hakeminen on tästä erillinen prosessi, joka voi kestää pitempään. Essayah’n arvioissa siinä puhutaan vähintään kuukausista.

– Olisi tärkeä saada se tämän vaalikauden aikana (maalis-huhtikuu 2023) päätökseen, Essayah muistuttaa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan prosessin on oltava mahdollisimman ripeä, jotta harmaa aika ennen varsinaista jäsenyyttä jäisi lyhyeksi. Hänenkin mukaansa Nato-jäsenyyden hakeminen voi kestää kuukausia, mutta ei vuotta, kuten joskus on arvioitu.

Tänä keväänä selonteon rinnalla puolueissa käytävät prosessit mahdollisen Nato-jäsenyyden käsittelyssä ovat Essayahin mukaan kokonaisuuden kannalta tärkeitä.

– Eduskuntakäsittelyllä ja puolueiden kannanmuodostuksella on suuri itseisarvo, sillä suhtautuipa liittoutumiseen kumminpäin tahansa, historiallinen päätös tullaan tulevina vuosina läpivalaisten arvioimaan.

Nato-jäsenyydestä ei ole tulossa kansanäänestystä, joten parlamentaarisen käsittelyn ja puolueiden sekä niiden kautta käytävän kansalaiskeskustelun rooli korostuu entisestään.

– Kuten presidentti viisaasti totesi myös niiden, jotka jäävät näkemyksineen vähemmistöön, on voitava kokea, että heitä on oikeasti kuultu, Essayah arvioi.