Lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen on tyytyväinen tulevaan lakimuutokseen. – Se helpottaisi sekä yrittäjän että yksityishenkilön uuden alun saamista elämässä ja yritystoiminnassa, Laukkanen toteaa.

Eduskunta äänestää ensi viikolla hallituksen esityksestä yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta.

Lakimuutosten pohjana EU-direktiivi.

– Lakimuutos sujuvoittaa yrityssaneeraukseen pääsemistä ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn pääsemistä. Velkajärjestelyaika lyhentyisi, kansanedustaja Antero Laukkanen sanoo.

– Uuden alun saaminen olisi jatkossa helpompaa, Laukkanen toteaa.

Lakimuutokseen kuuluu uutena asiana varhaisen vaiheen saneerausmenettely.

Varhaisen vaiheen saneerausmenettely voidaan aloittaa perusmuotoista saneerausta helpommin.

– Se on uusi termi. Tämä varhaisen vaiheen saneerausmenettely voidaan aloittaa perusmuotoista saneerausta helpommin.

Kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen (oik.) pitää lakimuutosta hyvänä, sillä varhainen saneerausmenettely voisi helpottaa vaikeuksiin joutunutta yrittäjää. Kollega Peter Östman teki eduskunnan täysistunnossa lausumaesityksen, jossa odottaa hallituksen seuraavan yrityssaneerauksen ja yksityishenkilön velkajärjestelyn uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia. (Kuva Kristiina Kunnas)

– Kun yrittäjä huomaa, että hän lähestyy maksukyvyttömyyttä ja että vaikeuksia on tulossa niin paljon, että koko yritys menetetään, hän voisi hakea tähän varhaiseen saneerausmenettelyyn. Nykyinen laki vaatii sen, että yrittäjän on jo oltava maksukyvytön, Laukkanen selostaa.

– Tämän muutoksen myötä myös uuden alun saaminen on huomattavasti helpompaa.

Velkaantuneiden ja konkurssin läpikäyneiden tukeminen on kansanedustaja Antero Laukkaselle sydämen asia.

– Epäonnistuneen yrittäjän on vaikea päästä takaisin yhteiskuntaan.

– Kun olen itse käynyt yrittäjänä läpi velkajärjestelyn, johon oli todella vaikea päästä, tuntui siltä, että velkajärjestely oli kuin rangaistus. Ensin on epäonnistunut, sitten tulee lisää lyöntejä.

– Lakina tämä on erittäin tärkeä sen vuoksi, että se helpottaa sekä yrittäjän että yksityisen uuden alun saamista. Iloitsen siitä, että suunta on oikea: on tärkeä palauttaa ihminen osaksi yhteiskuntaa ja osaksi kulutuskiertoa. Mutta sekä velkojan että velallisen pitää saada oikeudenmukaisuutta.

On tärkeä palauttaa ihminen osaksi yhteiskuntaa.

Kansanedustaja Peter Östman piti eduskunnan täysistunnossa puheenvuoron perjantaina 29. huhtikuuta ehdottaen lausumaa. Kansanedustaja Sari Essayah kannatti lausumaesitystä, ja toivoi sille laajaa kannatusta äänestyksessä, joka on toukokuun ensimmäisellä viikolla.

– Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa yrityssaneerauksen ja yksityishenkilön velkajärjestelyn uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia, sekä antaa asiasta lakivaliokunnalle selvityksen vuoden 2026 loppuun mennessä, Östman totesi lausumaehdotuksessaan.

Hallituksen esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yrityksen saneerauksesta annettua lakia, yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia, konkurssilakia, osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia, velkajärjestelyrekisteristä annettua lakia sekä konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annettua lakia. Esityksellä pantaisiin täytäntöön uudelleenjärjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskeva EU:n direktiivi.

Yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin lisättäisiin direktiivissä edellytetyt säännökset uudesta varhaisesta saneerausmenettelystä. Velallinen voisi hakeutua tähän menettelyyn, kun velallinen ei ole vielä maksukyvytön vaan vasta maksukyvyttömyyden uhkaama. Myös nykyinen yrityssaneerausmenettely pysyisi voimassa ja sitä kutsuttaisiin jatkossa perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi. Se voitaisiin aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön tai tietty määrä velkojia puoltaa hakemusta.

Perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn tehtäisiin vastaavat muutokset siltä osin kuin muutosten katsotaan sujuvoittavan menettelyä. Lisäksi tässä yhteydessä tehtäisiin eräitä menettelyä sujuvoittavia muutoksia, jotka eivät johdu suoraan direktiivistä mutta jotka liittyvät kiinteästi direktiivin tavoitteisiin. Esimerkiksi päätöksen yrityksen saneeraukseen hakeutumisesta tekisi jatkossa osakeyhtiössä ja osuuskunnassa hallitus.

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettuun lakiin tehtäisiin useita muutoksia yritystoiminnassa epäonnistuneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi ja uuden alun nopeuttamiseksi. Velkajärjestelyn edellytykset ja esteperusteet olisivat jatkossa aikaisempaa kevyemmät ja velkajärjestelyhakemus voitaisiin tehdä konkurssimenettelyn vaiheesta riippumatta. Konkurssiin asetetun velallisen tiedonsaantia velkajärjestelyyn hakeutumisen mahdollisuudesta parannettaisiin. Lakiin tehtäisiin lisäksi kansallisista muutostarpeista johtuvia muutoksia, joiden tavoitteena on helpottaa velallisten pääsyä velkajärjestelyyn ja selviytymistä maksuohjelmasta. Suurinta osaa ehdotuksista sovellettaisiin kaikkiin velallisiin riippumatta siitä, ovatko he harjoittaneet elinkeinotoimintaa.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2022, mutta kuitenkin viimeistään 17.7.2022.

Hallituksen esitys on luettavissa eduskunnan sivuilla täältä

Lakialoite toukokuulta 2020 tiivistetysti:

Lainsäädännöllä tulee nykyistä paremmin huolehtia, että konkurssi ei johda kohtuuttomaan velkaloukkuun, ja toisaalta tukea ja kannustaa konkurssin kokeneita yrittämään uudelleen. Näin ehkäistään työttömyyttä ja toisaalta lisätään työllisyyttä. Tämän lakialoitteen tarkoitus on edistää konkurssista selviytymistä ja kannustaa uuteen alkuun sekä sitä kautta lisätä myös uusien työpaikkojen syntymistä.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat suurin työllistäjä, ja erityisesti pk-sektorille syntyy eniten uusia työpaikkoja. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että halukkuus lähteä yrittäjäksi on melko alhainen ja suurimmaksi yksittäiseksi syyksi on mainittu liian suuret taloudelliset riskit. Jos yritys ei osoittaudu kannattavaksi, voi konkurssista seurata pahimmillaan vuosikymmenten velkaloukku, joka estää omaan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttamisen. Tämä on yrittäjäriskin ottamisesta kohtuuton rangaistus.

Yksinyrittäjien määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Lisäksi alle kymmenen hengen yrityksiä on Suomessa 93 % koko yrityskannasta. Ne ovat erittäin riskialttiita vaikeuksille, kun talouden ja markkinoiden ailahteluita tulee.

Konkurssi tulisi nähdä normaalina menettelynä lopettaa tappiollinen yritystoiminta, antaa tilaa uudelle ja toisaalta myös mahdollistaa taloudellinen ja yhteiskunnallinen rakennemuutos. Yritystoimintaan liittyy aina riski. Joskus konkurssin merkit ovat jo ilmassa, mutta koska seuraukset ovat niin ankarat, yrittäjät saattavat yrittää sinnitellä viimeiseen asti ja pitkittää prosessia tarpeettoman kauan. Silloin yleensä ongelmat kasaantuvat ja vaikeuttavat myös veloista selviytymistä.

Konkurssilainsäädäntö nykymuodossaan ei tue yrittäjyyttä eikä työllistymistä, vaan rankaisee kohtuuttomasti riskin ottamisesta. Yrittäjäksi ryhtyvä riskeeraa aina taloudellisen tilanteensa. Konkurssi ja pitkäaikainen velkaloukku vaikuttavat yrittäjän elämän lisäksi myös koko hänen perheensä hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen.

Tällä hetkellä tarve tälle lakimuutokselle on erityisen suuri, koska maatamme uhkaa COVID-19-epidemian aiheuttama taloudellinen katastrofi. Suomen Yrittäjien teettämän gallupin mukaan jo 73 % kaikista yrityksistä kärsi COVID-19-epidemian seurauksista jo kriisin alkuvaiheessa. 23 % yrityksistä on jo ajautunut maksuvaikeuksiin. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä epidemia voi pahimmillaan ajaa tuhansia yrityksiä konkurssiin ja Suomen talouden syvälle lamaan.

Vakavarainenkin yritys voi mennä konkurssiin odottamattomien markkinoihin vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että konkurssin kokeneet menestyvät ja työllistävät paremmin saatuaan uuden mahdollisuuden. Heillä on kokemusta ja ymmärrystä kriisien kohtaamisesta ja hoitamisesta sekä syvällistä ymmärrystä yritysmaailmasta ja liike-elämästä. Meidän ei tule hukata tätä potentiaalia pitämällä näitä ihmisiä vuosikausia velkaloukussa.

1990-luvun lama-aika aiheutti valtavan määrän konkursseja ja massatyöttömyyden. Yrittäjät jäivät maksamaan konkurssivelkojaan vuosikymmenien ajaksi. Konkurssiaalto aiheutti vakavia pitkäaikaisia erittäin negatiivisia seurauksia ja epäinhimillistä kärsimystä. Emme saa antaa sen enää toistua. Meidän täytyy mahdollistaa uusi alku. Tämä konkurssilainsäädännön uudistus on tarpeellinen vakaan talouden aikana, mutta erityisen tärkeä kriisiaikana.

Lakialoite on luettavissa eduskunnan sivuilta täällä

Lakialoitteen allekirjoitti toukokuussa 2020 kokoomuksen, perussuomalaisten, vihreiden ja KD:n kansanedustajia, mukana Antero Laukkanen

Lisätietoa lakivaliokunnan mietinnöstä

Lakivaliokunnan mietintö on luettavissa eduskunnan sivuilta täällä