KD:n Kymen piiri: Kaakkois-Suomen väyläverkostoa kehitettävä ja nuorten mielenterveydestä huolehdittava
10.5.2022 klo 11:21 Politiikka Kristiina Kunnas
Kymen Kristillisdemokraattien kevätkokous, edessä vasemmalla piirin puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu ja Etelä-Karjalan aluevaltuutettu Juha Rantalainen. (Kuva Ann-Niina Turunen)
Kristillisdemokraattien Kymen piiri muistuttaa kannanotossaan, että suunnitellun Itäradan vaikutusalueella asuu lähes miljoona suomalaista.
Imatralla kokoontunut KD:n Kymen piiri vaatii Itärataa ja Kaakkois-Suomen tieverkoston investointeja edistettäviksi.
Itärata-hankkeen tavoitteena on kaksiraiteinen junayhteys Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan. Vastikään perustetun hankeyhtiön osakkaina ovat valtion lisäksi muiden muassa Kouvola, Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Taipalsaari ja Rautjärvi. Tavoitteena on lyhentää matka-aikoja Suomen itäisten asemien ja Pääkaupunkiseudun välillä. Junayhteys Joensuusta Helsinkiin olisi kolmituntinen. Itäradan vaikutusalueella asuu noin 930 000 ihmistä.
– Nopeat junayhteydet pääkaupunkiseudulle ovat tärkeitä itäisessä Suomessa asuville. Hyvät kulkuyhteydet parantavat alueiden vetovoimaa niin asumisen kuin elinkeinojen suhteen ja edistävät työvoiman liikkuvuutta, KD Kymen piiri toteaa.
Nopeat junayhteydet pääkaupunkiseudulle ovat tärkeitä itäisessä Suomessa asuville. Hyvät kulkuyhteydet parantavat alueiden vetovoimaa niin asumisen kuin elinkeinojen suhteen ja edistävät työvoiman liikkuvuutta.
– Tämä myös tukee Kaakkois-Suomen muuttotappion kääntämistä kohti parempaa.
Ukrainan sodan seurauksena on viime aikoina käyty keskustelua siitä, että Saimaan kanavalle suunniteltu 95 miljoonan investointi peruttaisiin. KD pitää tärkeänä, että kyseinen summa kohdistetaan Kaakkois-Suomen muun väyläverkoston kehittämiseen. Mikäli liikenne Saimaan kanavassa vähenee tai jopa loppuu, siirtyy kuljetuksia muille väylille. Tällöin kunnollisen tie- ja rataverkon merkitys korostuu entisestään.
Toinen Kymen Kristillisdemokraattien kannanotoista vaatii painopistettä varhaiseen apuun lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa.
Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi lisääntyy valtakunnallisesti. KD vaatii kiinnittämään huomiota siihen, että hyvinvointialueilla satsattaisiin nykyistä enemmän lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.
– Lasten ja nuorten kuuluisi päästä nopeasti avun piiriin. Varhainen apu säästää sekä taloudellisia resursseja vähentämällä jatkossa kalliin erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta että ennen kaikkea perheiden inhimillistä kärsimystä.