Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen perää koronatoimien ja -rajoitusten kriittistä arviointia. – Nyt keskustelua ei ole vielä käyty, sillä Venäjän hyökkäyssota ja Nato-jäsenyys vievät kaiken tilan.

KD-eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen totesi puheessaan puoluevaltuustolle, ettei olisi osannut koskaan kuvitella käänteitä, joita tähän vaalikauteen on kuulunut.

– Olen ollut 27 vuotta kansanedustajana. En olisi osannut etukäteen kuvitella, mitä kaikkea tämän vaalikauden eduskuntatyössä tulee vastaan.

– Ensin tietenkin koronapandemia ja koronatoimet, jotka vaikuttivat kaikkien työpaikkojen toimintaan, niin myös eduskunnan.

– Sen jälkeen poliittisen kentän valtasivat Venäjän hyökkäystoimien seuraukset ja Nato-jäsenyys.

Räsänen totesi, ettei pandemiasta ole vieläkään päästy.

– Itsekin sairastin koko viime viikon koronaa, ja äänestäni vieläkin kuuluu se.

Hän huomautti, että koronatoimien kriittinen arviointi on nyt jäänyt Venäjän sodan varjoon.

– Jälkikäteinen arviointi olisi sen vuoksi tärkeää, että jos joudumme jatkossa vastaaviin tilanteisiin, olisi hyvä arvioida missä oli ylireagointia.

Mitkä toimet olivat kenties vahingollisempia kuin tauti itse?

– Mitkä toimet olivat kenties vahingollisempia kuin tauti itse? Räsänen kysyi.

– Esimerkiksi ikäihmisten rajoittamisesta ja sairaaloiden vierailukielloista aiheutui kenties enemmän haittaa kuin oli hyötyä, hän vastasi.

Koronarajoitukset jouduttiin tekemään nopeasti.

– Jouduttiin rajoittamaan uskonnonvapautta ja elinkeinotoimintaa, neuvottiin vanhukset eristäytymään, kouluja ja harrastustoimintaa rajoitettiin. Monilta jäivät väliin elämän keskeiset juhlahetket ylioppilasjuhlista, hautajaisista ja häistä lähtien.

– Lähes kaikissa toimissa eduskunta oli lähes yksimielinen ja myös me olemme olleet mukana, Räsänen myönsi.

– Emme tienneet, olisiko rajoituksista hyötyä, mutta emme myöskään tienneet, miten vakavasta taudista oli kyse.

Hän totesi, että edelleen nähdään erittäin korkeita kuolleisuuslukuja kaikkien rokotus- ja rajoitustoimien jälkeenkin.

– Tätäkin kysymystä on selvitettävä, Räsänen sanoi.

Räsänen myönsi, että ilman Venäjän hyökkäyssodan ja Nato-jäsenyyden hakemista koronakeskustelu olisi aivan eri tavalla näkyvillä.

– Esimerkiksi Uudenmaan eristäminen (keväällä 2020) näyttää jälkikäteen arvioiden tarpeettomalta toimenpiteeltä. Samaten liikkumiseen ja liikuntaharrastuksiin kohdistuneet rajoitukset heikensivät kansanterveyttä ja lisäsivät yksinäisyyttä.

Peiliin katsoen pitäisi käydä kriittinen keskustelu koronatoimista.

– Peiliin katsoen pitäisi käydä kriittinen keskustelu koronatoimista, hän vaati.

Poliittista katsausta seuranneen puoluevaltuuston keskustelun aikana Räsänen totesi, että hoitajien rokotepakko pitäisi heti purkaa.

– Me vastustimme sen säätämistä.

Räsänen muistutti katsauksessaan terveydenhuollon kriisistä.

– Terveydenhuolto on vakavammassa tilanteessa kuin ehkä edes ymmärretään. Hoitajapula on  pahentunut jo pitkään. Hoitajavaje ja hoitovaje ovat lisääntyneet myös koronapandemian myötä.

Räsänen huomautti, että KD:n eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtobudjetissa puolen miljardin panostusta hoitoalalle.

– Olemme koko tämän vaalikauden patistaneet hoitajapulan korjaamiseen.

– Lisäksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa on valtava henkilöstöpula.

Räsänen toivoi varmuusvarastointiin suurempaa huomiota.

– Tarvitsemme myös kansallista lääketuotantoa. Kansainväliset tuotannot ja toimitusketjut ovat haavoittuvia.

Olen itse vaatinut kansallisen rokotetuotannon uudelleen käynnistämistä.

– Olen itse vaatinut kansallisen rokotetuotannon uudelleen käynnistämistä, siihenkin Suomessa olisi sekä valmiudet että tarvetta, Räsänen totesi.

– Varautumissuunnitelmien näkökulmasta on tärkeää, että infrastruktuurin toimivuus varmistetaan. Viljan, lääkkeiden, energian ja ruokahuollon turvaaminen, myös poikkeusoloissa, on keskeistä maanpuolustuksen toiminnan kannalta.

Räsänen nosti esiin vielä sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen valmiudet.

– Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ja puolustuskyvyn kannalta pitää rajaturvallisuuden sekä poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden olla kyvykkäät.

Hybridiuhkat näkyvät ensin poliisin tehtäväkentässä.

– Poliisin toimintakyky on ulkoisenkin turvallisuuden näkökulmasta keskeinen. Kokonaisturvallisuus voidaan ylläpitää poliisin riittävien resurssien turvaamisella.

– On välttämätöntä, että kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien tuloa rajoitetaan, mikäli sellaista vaikuttamista nähtäisiin. EU:ssa on meneillään lainsäädäntöehdotuksia, nämä pitäisi saada eduskunnan käsiteltäviksi mahdollisimman nopeasti, Räsänen vaati.

– Samoin on varauduttava kyberturvallisuuteen sekä informaatiovaikuttamisen  torjuntatoimiin.

Räsänen nosti vielä esiin väestönsuojelun.

Niin kauan kuin tarvitsemme puolustusvoimia tarvitsemme myös väestönsuojia.

– Miljoona suomalaista jäisi vaille väestönsuojaa.

Räsänen kertoi, että vastusti sisäministerinä (2011–2015) toimiessaan väestönsuojista säästämistä.

– Hallituksessa osa kokoomus- ja sosialidemokraattiministereistä halusi väestönsuojat pois uudisrakentamisesta säästösyiden vuoksi.

– Silloin elettiin toisenlaista turvallisuuspoliittista tilannetta. Vastustin väestönsuojista luopumista, Räsänen totesi.

– Niin kauan kuin tarvitsemme puolustusvoimia tarvitsemme myös väestönsuojia.