Päivi Räsänen muistuttaa, että Nato-jäsenyyden päätavoite on sodan syttymisen estäminen.
– Viidennen artiklan turvatakuiden tärkein merkitys on ennalta ehkäisevä suoja, hän sanoo.

Eduskunnassa kuultiin tänään varsin yksimielisiä ryhmäpuheenvuoroja Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Kriittisempiä äänenpainoja kuultiin vasemmistoliiton ryhmäpuheessa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan yksimielisesti Suomen hakeutumista puolustusliitto Naton jäseneksi.

Hän muistuttaa, että Suomen Natoon liittymisen päätavoite ei ole sotilaallinen lisätuki sodan oloihin, vaan sodan syttymisen estäminen.

Nato-yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa rauhan edellytyksiä.

– Viidennen artiklan turvatakuiden tärkein merkitys on ennalta ehkäisevä suoja sotilaallisilta vihollisuuksilta. Nato-yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa rauhan edellytyksiä.

Räsäsen mukaan myös Nato hyötyisi Suomen jäsenyydestä, joka tehostaisi puolustusliiton kokonaissuorituskykyä.

– Naton jäsenenä Suomella olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet osallistua euroatlanttiseen yhteistyöhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Samalla lisääntyy monenkeskinen tiedustelutiedon vaihto ja yhteistyömahdollisuudet kehittää omaa kyberpuolustustamme ja valmiuksiamme vastata hybridihyökkäyksiin.

– Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tarkoittaisi yhtenäisen pohjoismaisen puolustusalueen muodostumista. Sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomen on pyrittävä ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin mahdollista.

Räsänen huomauttaa, että tulevaisuudessakin suomalaiset ovat ensisijaisesti itse vastuussa omasta maanpuolustuksestaan. Riittävistä resursseista materiaalihankintoihin, henkilökuntaan ja kertausharjoitusten järjestämiseen on huolehdittava.

– Kiirehdimme myös kaikkia kokonaisturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten ruoan, energian ja lääkkeiden huoltovarmuutta.

Myös sisäisen turvallisuuden viranomaisten resurssit sekä tarvittavat toimivaltuudet tulee nykyistä paremmin huomioida erityisesti hybridiuhkiin liittyvässä varautumisessa.

– Venäjän hyökkäystoimet Ukrainassa tapahtuivat alkuvaiheessa ilman sotilaallisia tunnuksia. Tällaisissa tilanteissa vasteen antaa poliisi, Räsänen muistuttaa.

Kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää on Räsäsen mukaan laaja kansallinen yhteisymmärrys, kansalaisten luottamus päätöksentekijöihin, viranomaisiin ja tiedonvälitykseen. Suomalaisten henkinen kestävyys ja toinen toisistamme välittäminen ovat nyt keskeisessä asemassa.

– Ilman yhtenäisyyttä ja kansallista eheyttä olemme voimattomia.

Räsänen totesi niin ikään, että historian suurissa käännekohdissa on tarvittu päättäväisyyttä ja rohkeutta toimissa, mutta myös nöyryyttä tuntemattoman edessä. Tehokaskin inhimillinen varustautuminen on rajallista.

– ”Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo.” Siksi tänäänkin tarvitsemme samaa suojaa, josta Mannerheim päiväkäskyssään muistutti: ”Jumala Suomea suojelkoon, Räsänen päätti puheensa.

Suomen Nato-jäsenyyshakemus on enää eduskunnan sinettiä vailla.

Jäsenyyshakemusta edeltävä muodollinen prosessi käynnistyi eilen, kun tasavallan presidentti ja hallitus päättivät, että Suomi hakee Naton jäseneksi. Eduskunnan arvioidaan äänestävän asiasta huomenna.