Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaisesti Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä.

Aiemmin tänä aamuna julkistetussa ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetun mukaisesti Kristillisdemokraatit näkevät, että Suomen kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista on jatkettava suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

– Se perustuu asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen sekä korkeaan maanpuolustustahtoon, KD:n ryhmäpuheen Nato-palautekeskustelussa pitänyt kansanedustaja Peter Östman sanoo.

Lisäksi Suomen turvallisuutta on kristillisdemokraattien mukaan tarpeen vahvistaa nykyistä tiiviimpien kansainvälisten kumppanuuksien kautta. Kumppaneista keskeisin on Östmanin mukaan Ruotsi, jonka kanssa yhteistyötä on tehty jo pitkään.

Kumppanuuksien arvo on erityisesti sotilaallisen pidäkevaikutuksen luominen.

– Yksi Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-ratkaisun merkittävimmistä vaikutuksista olisikin se, että Pohjoismaat muodostaisivat aiempaa tiiviimmän ja vahvemman puolustuksellisen alueen. Tätä pohjoismaista ulottuvuutta Suomen tulee aktiivisesti Naton sisällä rakentaa,

Kumppanuuksien arvo on erityisesti sotilaallisen pidäkevaikutuksen luominen.

– Mitä voimakkaampia kumppaneita, sitä suurempi pidäkevaikutus on. Naton jäsenenä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä

– Jäsenyyshakemuksen jättämisen jälkeen on keskusteltava, millaisen turvallisuuspoliittisen roolin Suomi Nato-jäsenmaana omaksuu. Aktiivinen ja ennakoiva diplomatia sekä vakautta edistävä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tärkeää myös jäsenyyden vahvistamisen jälkeen.

Östman muistutti, että useat valiokunnat nostivat lausunnoissaan esiin huoltovarmuuden.

– Riittävä kotimainen puolustustarviketuotanto, toimivat merikuljetukset sekä ruokaturva ovat Suomelle välttämättömyyksiä. Suomella on oltava riittävä varautumisen taso ja tarvittava omavaraisuus kaikkein välttämättömimpien hyödykkeiden osalta.

– Venäjä on jatkossakin naapurimme, vaikka luottamuksen sijaan on tullut pettymys. Yhteistyölle ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutukselle on löydettävä ammattimaiset tavat ja raamit myös tulevaisuudessa, Östman totesi.