– Venäjän nykytila ei tullut yllätyksenä, vaan Venäjän negatiivisesta kehityksestä ja sen seurauksista oli runsaasti tietoa jo vuosien ajan, Tanus sanoo eduskunnan Nato-keskustelussa.

Hänen mukaansa kyse ei ole ollut siitä, etteikö ennakointitietoon olisi kiinnitetty huomiota tai uskottu.

– Päinvastoin kyse on siitä, että länsimaat pyrkivät kaupankäynnillä ja keskinäisriippuvuuden kasvulla kiinnittämään Venäjää länteen ja edistämään myönteistä kehitystä eli positiivisten skenaarioiden toteutumista Venäjällä.

Kun kehitys kääntyikin toiseen suuntaan, hyvät tavoitteet ja halutun vision mukaiset toimenpiteet muuttuivatkin riskiksi ja aiheuttavat ongelmia pitkälle tulevaisuuteen.

– Tästä on opittava se, ettei ennakointi voi olla vain haluttujen visioiden edistämistä, vaan on varauduttava myös pahimman skenaarion toteutumiseen.

Suomella on hyvä perusta sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin varautumisessa.

Lähitulevaisuudessa on Tanuksen mukaan varauduttava Venäjän arvaamattomuuteen ja sen aiheuttamiin turvallisuusuhkiin. Pitkän aikavälin kokonaisturvallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta suurimmat riskit sen sijaan liittyvät kansallisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin esimerkiksi huoltosuhteessa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjassa, maailmantaloudessa sekä globaalissa eriarvoistumisessa ja kestävässä kehityksessä.

– Teknologisen osaamisen sekä teknologiaan liittyvän huoltovarmuuden merkitys turvallisuuspolitiikassa on kasvanut. Suomen on siksi pidettävä entistäkin paremmin huolta teknologisesta osaamisestaan ja myös omavaraisuudesta strategisen teknologian osalta.

Lausunnossaan valiokunta painottaa varsinkin avaruusteknologian merkityksen kasvua.

– Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhdessä, se mahdollistaa pohjoismaiden yhteistyön edistämisen myös huoltovarmuudessa ja laajemminkin turvallisuuspolitiikassa myös osana Natoa. Suomella on hyvä perusta sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin varautumisessa.

Tanus painottaa toivon ja rauhan näkökulmaa. Usko ja luottamus hyvään tulevaisuuteen ei synny pelkästään turvallisuusjärjestelmistä eikä sotilaallisista pelotteista. Näiden lisäksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä rauhantyötä sekä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja luottamuksesta huolehtimista.

– Suomen on kansallisesti varmistettava, että ketään ei jätetä ja kaikki pysyvät muutoksen mukana ja voivat osallistua Suomen tulevaisuuden rakentamiseen omien kykyjensä mukaisesti.

Lisäksi Suomen on myös jatkossa oltava kansainvälisesti aktiivinen maailmanrauhan edistämisessä ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistamisessa.

– Puolustusliitto Naton jäsenenäkin Suomi voi ja Suomen pitää jatkaa työtä ja profiloitua kansainvälisesti rauhan edistäjänä ja heikoimpien oikeuksien turvaajana.