Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman muistuttavat, että sodan ja energiantuontiin liittyvien rajoitusten ja pakotteiden vuoksi muuttunut tilanne pitäisi ottaa huomioon EU:ssa.

Essayah ja Östman arvioivat, että on olemassa vaara, että energiakriisi vie pohjan ilmastotoimien uskottavuudelta

EU:n pitäisikin heidän mielestään laittaa jäitä hattuun Fit for 55 -ilmastokokonaisuuden kanssa, kunnes sodan vaikutukset selviävät. Suomessa Olkiluoto 3:n käynnistyminen vielä viivästyy ja Keski-Euroopalle tärkeän maakaasun hinta voi syksyllä pompata entisestään.

– On iso riski, että Eurooppa ajautuu pahaan energiakriisiin ensi talvena, joka voi aiheuttaa monenlaista epävakautta ja syödä ilmastopolitiikalta ja EU:n yhtenäisyydeltä pohjaa, Östman muistuttaa.

– Samaan aikaan kun Euroopan parlamentissa keskustellaan siitä, minkälainen hake on kestävää, öljylaivat Venäjältä kulkevat entiseen malliin

KD:n edustajat patistavat Marinin hallitusta tiukempiin linjauksiin neuvotteluissa EU:n ilmastolakiin ja niin sanottuun Fit for 55 -pakettiin liittyvän sääntelyn osalta. Energiahuollon muuttunut tilanne on otettava paremmin huomioon. He ovat tuoneet KD:n näkemyksiä esiin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa.

Fit for 55 -paketin esitykset, kuten maankäyttösektoria koskeva LULUCF-asetusehdotus on laadittu aikana ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sodan suoria ja epäsuoria vaikutuksia koko EU:n ja jäsenvaltioiden energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä EU:n yhtenäisyyteen muuttuneessa tilanteessa ei ole esitysten jatkokäsittelyssä juuri huomioitu, maa- ja metsätalousvaliokunnassa työskentelevä Peter Östman toteaa.

Ensi talvi on Euroopan energiahuollon kannalta kriittinen. Essayah esittää, että hankkeiden edistämisessä tulee tarvittaessa ottaa aikalisä, kunnes selviää, minkälaisia ratkaisuja EU-jäsenmaat tekevät ja pysyvätkö maat tiukentuvien tavoitteiden perässä.

– Tarvittaessa tulee tinkiä hiilinielutavoitteesta, siltä osin kuin se on esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä.

– Suomen on jatkoneuvotteluissa puolustettava uusiutuvaan biomassaan perustuvan energian roolia koko EU:n energiatuotannossa, koska sen osuus on yhä tärkeämpi lähivuosien aikana erityisesti lämmöntuotannon ja yleisesti huoltovarmuuden näkökulmasta, kun esimerkiksi maakaasun saatavuus heikkenee ja hinta nousee, suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah toteaa.

– Samaan aikaan kun Euroopan parlamentissa keskustellaan siitä, minkälainen hake on kestävää, öljylaivat Venäjältä kulkevat entiseen malliin, Essayah muistuttaa.

Ukrainan sodan on arvioitu jouduttavan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Kuitenkin Venäjän saamat tulot fossiilisten polttoaineiden myynnistä nousivat ennätyksellisen korkeiksi sodan ensimmäisen 100 päivän aikana. EU-maiden osuus Venäjän fossiilienergian viennin arvosta oli kevään aikana 61 prosenttia.