Kansanedustaja Peter Östman muistutti kuormittuneista viljelijöistä ja vaati hallitusta estämään maatilojen konkurssit. – Akuuttien kriisien hoito peittää alleen pääministeri Marinin hallituksen kevyen suhtautumisen julkisen talouden kestävyyteen, Östman kritisoi puhuessaan lisätalousarviosta.

Hallituksen esitys vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi sisältää KD:n 1. varapuheenjohtajan ja kansanedustaja Peter Östmanin mielestä monia välttämättömiä ja odotettuja määrärahalisäyksiä muiden muassa puolustukseen, kyberturvaan, huoltovarmuuteen, ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen sekä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukseen.

– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota erityisesti kotimaisen maatalouden jatkuvuuteen, johon lisätalousarvio tuo vain vähän helpotusta. Kotimaisen maatalouden selviämiselle välttämättömiä edellytyksiä ovat paitsi kuluvasta vuodesta selviäminen, myös tulevaisuudennäkymät, jotka innostavat investoimaan uusiin tuotantosuuntiin sekä esimerkiksi biokaasun keräykseen ja muihin ilmastotoimiin.

– Suomi ei tarvitse enempää maatilojen konkursseja ja kuormittuneita viljelijöitä vaan uusia nuoria tekijöitä.

Suomi ei tarvitse enempää maatilojen konkursseja ja kuormittuneita viljelijöitä vaan uusia nuoria tekijöitä.

Östman piti puheessaan valitettavana sitä, että Euroopan unionin toimet ovat ruokaturvan ja maatalouden toimintaedellytysten kannalta hitaita ja osin ristiriitaisia.

– EU-sääntöjen tulkintojen odottaminen Komissiolta on hidastanut pieniäkin maatalouden tukitoimia, kuten energiaveron lisäpalautusta.

– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että maataloustuotannon ja elintarvikesektorin ensisijainen tehtävä ei ole huolehtia ilmastopäästöistä, vaan ihmiselämän perustarpeista.

Maataloustuotannon ja elintarvikesektorin ensisijainen tehtävä ei ole huolehtia ilmastopäästöistä, vaan ihmiselämän perustarpeista.

Östman muistutti, että Suomen on oltava valmis sekä riskeihin että oman peruselintarviketuotantonsa suojelemiseen.

– Tuleva talvi tulee koettelemaan Euroopan energiahuoltoa merkittävällä tavalla, joka voi uhmata jopa unionin yhtenäisyyttä.

– Suomen on oltava valmis erilaisiin riskeihin sekä suojelemaan omaa peruselintarviketuotantoaan myös poikkeusoloissa.

Östman huomautti puheessaan opposition esittäneen keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi yli akuutin kannattavuuskriisin.

– Esimerkiksi maatalousrakennusten kiinteistöveron alentamista koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä oppositio esitti, että hallitus valmistelisi lain lannoitteiden alv-palautuksesta tukeakseen sitä, että kaikki peltolohkot kannattaa edelleen lannoittaa ja viljellä.

Östman löysi lisätalousarviosta positiivisen seikan.

– Verotuotot ovat kuluvana vuonna ennakoitua paremmat. Suomen talous ei ole romahtanut.

– Talouden näkymät ovat kuitenkin erittäin epävarmat, eikä kasvu ulos velasta näytä ollenkaan todennäköiseltä Suomen, saati sitten velkaantuneempien EU-maiden kohdalla.

Östman totesi Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän olevan huolissaan Suomen julkisen talouden kestävyydestä.

– Jo syksyn lisätalousarvioissa voidaan joutua tekemään merkittäviä määrärahalisäyksiä korkomenojen kattamiseen. Suomen valtion velkakirjojen korot ovat nousseet selvästi puolen vuoden aikana, mikä näkyy julkisen talouden puskureissa.

Östman totesi KD:n esittäneen syksyn 2021 vaihtoehtobudjetissaan hyvinvointialueiden aloittamisen lykkäämistä muutamalla kuukaudella, jotta hyvinvointialueet ehtivät saada tarvittavat hallinnolliset ja tietojärjestelmäuudistukset parempaan kuntoon.

– Tämä olisi myös tuonut myös tälle vuodelle (2022) talousarvioon väljyyttä, Östman muistutti.

Hallituksen suuntaan lähti tiukka kritiikki nykyisestä julkisen talouden hoidosta.

– Akuuttien kriisien hoito peittää alleen pääministeri Marinin hallituksen kevyen suhtautumisen julkisen talouden kestävyyteen, Östman arvosteli.

Euroopan unionissa suunnitellaan jo uusia tukitoimia velkaantuneimpien EU-maiden tukemiseksi.

– Suomi ei nopeasta velkaantumisesta huolimatta hyödy tällaisista instrumenteista lähellekään yhtä paljon kuin velkaisemmat EU-maat. Lisäksi Suomi nettomaksajamaana on näissä järjestelyissä aina maksajaosapuoli, eikä niitä pidä hyväksyä myöskään perussopimusten no-bail-out-periaatteen vastaisina.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jätti oman vastalauseen, joka sisältää yhteensä seitsemän lausumaa.