Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen, Sari Essayah sanoo ja toivoo velkakierteelle stoppia.

Hallitus on karttanut vaikeita päätöksiä, hän kritisoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah varoittaa valtion kasvavien korkomenojen uhkasta hyvinvointipalveluille. Essayah’n mukaan Marinin hallituksen uusi talousdoktriini siitä, ettei valtion velalla ole niin väliä, on tullut tiensä päähän.

Hänen mielestään hallitus ei edes etsi keinoja kehityksen kääntämiseksi.

– Kuvaavaa on, että vuosi sitten, kun Venäjän hyökkäyssodasta ei vielä ollut tietoakaan, ja talouskasvu pandemiarajoitusten höllennyttyä oli reipasta, hallitus toi eduskunnalle seitsemän miljardia euroa alijäämäisen budjetin; ja tänä syksynä pistettiin vielä miljardi pahemmaksi, hän sanoi.

Politiikassa on Essayah’n mukaan palattava valintojen aikaan. Hallitus on karttanut vaikeita päätöksiä kuten julkisen talouden sopeuttamista ja työllisyystoimia. Kuitenkin ilman välittömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja eli kuten ylijohtaja Spolander sen eilen sanoi ”julkisen talouden kestävyysongelman juurisyy on se, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ei lakisääteisiin eikä muihin menoihin.”

Essayah muistutti velkaantumisesta kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa eduskunnassa tulevan vuoden talousarvion lähetekeskustelussa.

Ensi vuoden 80 miljardin euron budjetin kattamiseksi joudutaan ottamaan 8 miljardia uutta lainaa.

Pelkkiin korkoihin menee ensi vuonna miljardi enemmän rahaa, eli velan hoitomenoihin hupenee yhteensä 1,6 miljardia. Se on koko lailla sama summa kuin mitä aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat rahoituksensa kattamiseksi.

Tammikuussa aloittavien hyvinvointialueiden rahoitusvajeen on heti kättelyssä arvioitu olevan vajaan kahden miljardin luokkaa.

Tammikuussa aloittavien hyvinvointialueiden rahoitusvajeen on heti kättelyssä arvioitu olevan vajaan kahden miljardin luokkaa.

– On käsittämätöntä, että samat puolueet, jotka kertovat puolustavansa hyvinvointipalveluita, ovat valmiit vaarantamaan niiden rahoituspohjan holtittomalla taloudenpidolla, Essayah kritisoi hallitusta.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat ovat pitäneet esillä sote-rahoituksen riittävyyttä koko vaalikauden ajan. Viimeksi viime syksynä KD esitti vaihtoehtobudjetissaan puolen miljardin euron panostusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkamiseen, mutta hallitus ei tätä viestiä kuunnellut.

Lisäksi KD julkaisi hiljattain oman esityksensä soten rahoitusmallin ilmiselvimpien ongelmien paikkaamiseksi.

Silti rahaa ei mittavista velkamiljardeista huolimatta riitä sote-palvelujen kuntoon laittamiseen saati maatilojen ja pk-yritysten sähkökriisiin.

Tilat ja yritykset ovat ajautumassa maksuvalmiusongelmiin, koska niiden on vaikea siirtää kovaa kustannusten nousua hintoihin. Kristillisdemokraatit muistuttavatkin, että mikäli maataloutta ei tässä tilanteessa tueta, on energiakriisin lisäksi käsillä vielä ruokakriisikin.

Essayah’n mukaan hallitus lupaa kansalaisille enemmän kuin pystyy täyttämään. Se on omiaan nujertamaan kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. On tehtävä valintoja ja saatava aikaan kasvua, jotta kansalaisille annettu lupaus palveluista voidaan pitää.

Se tarkoittaa kristillisdemokraattien mukaan tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämistä, yritysten nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä, panostusta uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotaloutta. Tarvitaan myös työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistamista, enemmän notkeutta julkiseen sektoriin ja vähemmän byrokratiaa. Työnteon kannusteiden parantamisen lisäksi tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden edellytysten kohentamista, kohtaanto-ongelmiin tarvitaan ratkaisuja, sillä yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta.

– Sanalla sanoen: tarvitsemme Suomeen suunnanmuutoksen, ja siihen voimme kaikki äänestämällä vaikuttaa, Essayah linjaa.