Kristillisdemokraatit ovat hyvin huolissaan kehityskulusta, missä yhä uudet politiikkasektorit siirtyvät pois kansallisesta päätäntävallasta ja kauemmas kansalaisista.
– Kaiken kaikkiaan Marinin hallituksen vähin äänin hyväksymien EU-pakettien hintalappu Suomelle mitataan useissa miljardeissa, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah summaa.

KD on mukana opposition EU:n ennallistamisasetusta koskevassa välikysymyksessä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen lähetti asiasta twiitin aamupäivällä, jossa hän totesi metsäpolitiikan kuuluvan kansalliseen päätösvaltaan.

– Asetus toisi kohtuuttomat kustannukset Suomelle. Nyt ryhtiä hallitus, hän perusteli ryhmän lähtöä välikysymykseen.

Myöhemmin iltapäivällä eduskunnan kyselytunnilla kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Peter Östman arvioi, että Suomen kanta ennallistamisasetukseen on oltava tiukka ja tinkimätön. Suomen ei Östmanin mukaan pidä kannattaa ehdotusta, joka kaventaisi metsänomistajien mahdollisuuksia päättää metsänhoidon tavoista.

Ennallistamisasetuksella olisi hänen mukaansa haitallisia vaikutuksia myös maatalouteen. Tämä vieläpä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilisista luopumista tulisi vauhdittaa bioenergialla.

– Ymmärrättekö – arvoisat ministerit – kuinka vakavan paikan edessä Suomen maa-ja metsätalous on, kun lähdette EU:n neuvottelupöytiin, Östman kovisteli hallitusta, joka vaikutti hänen mielestään horjuvan kahtaalle kysymyksessä.

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah ei säästellyt sanojaan kyselytunnin jälkeen pidetyssä välikysymysinfossa.

Keskenään riitaisa hallitus ei ole saanut muodostettua kantoja ajoissa, jolloin on menetetty ennakkovaikuttamisen mahdollisuus.

Hänen mielestään hallitus on kompastunut omiin jalkoihinsa EU-vaikuttamisessa ja epäonnistunut   järjestään Suomen etujen puolustamisessa. Komission ehdottama ennallistamisasetus asettaisi jäsenvaltioille sitovat ja kunnianhimoiset tavoitteet luonnon ennallistamiseksi ja tarkoittaisi Suomelle mittavia kustannuksia.

– Hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut todella ponnetonta, mikä nähtiin jo taksonomia säännösten kohdalla. Keskenään riitaisa hallitus ei ole saanut muodostettua kantoja ajoissa, jolloin on menetetty ennakkovaikuttamisen mahdollisuus. Brysseliin viestitään koko ajan vähintään kahta erilaista linjaa, Essayah sanoo.

Hän huomauttaa, että Ruotsin parlamentti ehti tekemään EU:lle toissijaisuushuomautuksen ja vastusti esitystä jo kesän istuntotauon ja vaalikiireiden keskellä. Samaan aikaan Suomen hallitus viivytteli.

– Ainoa syy sille, että eduskunta ei ehtinyt edes harkitsemaan vastaavaa huomautusta, on hallituksen sisäinen erimielisyys kannanmuodostuksessa ja tarkoituksellinen hidastelu.

Komission laskelmien mukaan ennallistamisen kustannusvaikutukset ovat Suomelle EU-alueen kolmanneksi suurimmat, noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Kansalaista kohden Suomi olisi ylivoimaisesti suurin maksaja.

Kulujen vastapainoksi komissio laskee esimerkiksi Suomelle syntyvän vuosittain peräti 9,7 miljardia euroa laskennallisia hyötyjä ekosysteemipalvelujen kasvun myötä.

Essayah suhtautuu komission laskelmiin suurella varauksella. Hänen mukaansa on vaikea nähdä esimerkiksi miljardien tuottokasvua luontomatkailussa alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot sekä toimivat jokamiehenoikeudet.

– Lisäksi biodiversiteettihyötyjen näkökulmasta ennallistamistoimien painottaminen Pohjoismaiden leveysasteille on kyseenalaista. Keski- ja Etelä-Euroopan luonnossa ennallistamispotentiaalia on moninkertaisesti.