Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa, että digipalvelujen tulee olla saavutettavia ja ymmärrettäviä myös niille, joille digipalveluiden käyttö on vaikeaa.

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä on myös vahva aluepoliittinen ulottuvuus. Digisyrjäytyminen koskettaa eri tavoin jopa miljoonaa suomalaista.

– Digitalisaation tuomat hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Laajakaistaverkkojen maantieteellisessä kattavuudessa Suomi on eurooppalaisessa vertailussa häntäpäässä, huomauttaa Peter Östman.

Työvoimapula on jo nyt merkittävin suomalaisten yritysten kasvun pullonkaula. Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä tarvitaan huippuosaajia. Kilpailu heistä on globaalia. Niin kutsutulla ”exit-verolla” hallitus aikoi tehdä juuri näiden huippuosaajien houkuttelemisen Suomeen vaikeammaksi.

– Aikooko hallitus tuoda tämän esityksen eduskunnalle vai ei,

– Aikooko hallitus tuoda tämän esityksen eduskunnalle vai ei, Östman kysyy.

Tietojärjestelmät ovat aiheuttaneet suurta haastetta myös sote-uudistuksessa. Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa kuuden viikon päästä, jolloin satojen eri tietojärjestelmien tulisi toimia yhteen.

– Kun elinkelvottomia hyvinvointialueita aletaan lähivuosina yhdistelemään, on edessä uudet tietojärjestelmäintegraatiot. Tähän pitää valmistautua jo nyt.

Östman kiinnittää huomiota myös digitalisaatioon liittyviin riskeihin. Perjantaina 11.11. uutisoitiin, että venäläiset hakkerit ovat varastaneet kymmenen miljoonan ihmisen terveystiedot Australiassa, mukana maan pääministerin terveysdata. Digitaaliset järjestelmät myös lisäävät riskejä muun muassa kyberhyökkäyksille.

Digitalisaatio ei aina tee autuaaksi, Östman muistuttaa.

– Miksi Ukrainassa ei tullut viime keväänä kylmä, vaikka Venäjä teki kaikkensa lamauttaakseen maan energiajärjestelmät kyberhyökkäyksillä? Tietojeni mukaan Ukrainan kaupunkien kaasuverkot oli siirretty jo Krimin valtauksen jälkeen analogisiin ohjausjärjestelmiin. Järjestelmissä ei ollut mitään, mihin tehdä kyberhyökkäys.

– Jos digitaalinen infrastruktuurimme on samassa kunnossa, kuin Helsingin putkiverkosto, olemme vaarassa. En viittaa nyt vain kyberhyökkäyksien riskeihin. Myös inhimillisiä virheitä ja luonnonmullistuksia tapahtuu. Järjestelmät vanhenevat, Östman muistuttaa.

Suomen pankki on aiheellisesti muistuttanut siitä, miten tärkeä varamaksuväline käteinen on.

– Digitalisaatio ei tule ilman riskejä. Kriittisen inframme kriisinsietokyvyn vahvistaminen on seuraavan hallituksen ja kuntien tärkeimpiä tehtäviä, Östman sanoo.