Kristillisdemokraatit oli jälleen kerran ensimmäinen oppositiopuolue, joka julkisti oman vaihtoehtobudjettinsa. Eduskunnassa medialle esiteltiin budjetti, joka vähentää velkaantumista, mutta tukisi pulassa olevaa maataloutta ja lyhentäisi hoitojonoja ja varmistaisi resurssit aloitteleville sote-alueille.

– Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2023 vaihtoehtobudjetin keskeisimmät tavoitteet ovat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden toiminnan varmistaminen, kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantaminen sekä valtion talouden saattaminen kestävälle pohjalle, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoo.

Räsänen, Sari Essayah, Peter Östman ja Antero Laukkanen esittelivät medialle puolueen vaihtoehtobudjettia tänään eduskunnassa.

Merkittävimmät panostukset KD:n budjetissa kohdistuvat terveydenhuoltoon ja maatalouteen. Sote saisi kristillisdemokraateilta lisää 600 miljoonaa euroa. Siitä leijonanosa, 400 miljoonaa suunnattaisiin aloitteleville hyvinvointialueille.

Räsänen muistuttaa, että hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintaansa jo reilun kuukauden päästä, mutta kukaan ei tällä hetkellä varmuudella tiedä, mitä alkuvuonna tapahtuu.

Perh- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitti 700 miljoonan euron panostusta hyvinvointialueiden rahoitukseen ja hoitojonojen purkuun, mutta esitystä ei ole tuotu eduskuntaan eikä myöskään täydentävään budjettiin.

Samoin Keskustan ulostulo maatalouden uudesta kriisipaketista ihmetyttää Räsästä.

– Miksi maatilojen hätään on reagoitu näin hitaasti ja vielä keskustan vahtivuorolla. Keskustan ollessa hallituksessa elämme nyt siinä tilanteessa, että kolme maatilaa päivässä lopettaa toimintansa.

KD:n tämän vaalikauden ainoa välikysymys koskeekin juuri maatilojen ahdinkoa ja sillä yritetään Räsäsen mukaan kirittää hallitusta toimenpiteisiin. Vaihtoehtobudjetissa maataloudelle on varattu 300 miljoonaa. KD:n välikysymykseen vastataan 7.12.

Perhepuolueena kristillisdemokraatit esittävät jälleen tasokorotuksia lapsilisiin ja 1000 euron vauvarahaa, jota kristillisdemokraattiset valtuutetut ovat vieneet eteenpäin omissa kotikunnissaan.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on kustannusvaikutuksiltaan maltillinen. Vaikka rahoitusta lisätään kriittisille sektoreille, kuten maatalous ja sote, budjetti vähentää valtion velkaantumista reilulla 500 miljoonalla verrattuna hallituksen budjettiin.

Menoeränsä kristillisdemokraatit rahoittaisivat veronkiristyksillä, joista suurimmat tuotot kertyisivät sokeriverosta ja voimalaitosverosta.

Menoleikkaukset kohdistuisivat erityisesti yleiseen asumistukeen ja julkiseen hallintoon.