Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin keskeisimmät satsaukset ovat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluissa sekä maataloudessa.

– Panostaisimme puoli miljardia lisää hoitajapulan ja hoitojonojen ratkaisuun sekä 300 miljoonaa maatalouden turvaamiseen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoo.

Satsauksista huolimatta KD:n vaihtoehdossa otettaisiin puoli miljardia vähemmän velkaa.

Räsänen muistutti, että terveys- ja vanhuspalvelut on ajettu ennennäkemättömään kriisiin sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa ja maatalous puolestaan historiansa synkimpiin tulevaisuudennäkymiin Keskustan vahtivuorolla.

– Ongelmat ovat olleet tiedossa jo kesällä, miksi niitä ei hoidettu budjettiriihessä tai viimeistään täydentävässä esityksessä

Juuri näihin KD haluaisi satsata. Räsänen ihmetteli sitäkin, että vaikka hallituksen sisältä on tullut esityksiä niin hoitovelan purkuun kuin maatalouden kriisipakettiin, konkretia puuttuu.

– Ongelmat ovat olleet tiedossa jo kesällä, miksi niitä ei hoidettu budjettiriihessä tai viimeistään täydentävässä esityksessä, Räsänen kysyy.

Esimerkiksi hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa kuukauden päästä, mutta ne ovat pahasti alirahoitettuja, mikä saattaa aiheuttaa melkoisia kriisejä alueilla. Nykyisellä rahoitustasolla on vain ajan kysymys, kun hyvinvointialueita joudutaan yhdistelemään.

Tästä huolimatta hallitus päätti vaikeuttaa hoitojonojen purkamista romuttamalla yksityisten lääkäri- ja terapiapalveluiden kela-korvaukset.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on Räsäsen mielestä esityksiltään varsin maltillinen. Lisärahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille sote- ja vanhuspalveluihin, sekä omaishoidon tuen verovapauteen ja terapiatakuun toteuttamiseen.

KD panostaisi niin ikään poliisin ja oikeudenhoidon rahoitukseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.

Rinteen-Marinin hallituskauden perintönä jäävän kroonisen alijäämän korjaamiseen tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen ohjelma, Räsänen arvioi.

– Velkaantumista ei pystytä taittamaan kerralla, mutta askeleita on otettava jo nyt. Sopeuttamistarve on yhdeksän miljardia, hän sanoo.

Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.

Vaihtoehtobudjetissa KD esittää useita työllisyystoimia.

Yksistään ansiosidonnaisen porrastus lisäisi työllisyyttä noin 17 000 hengellä. Suomen Yrittäjien arvion mukaan paikallisten sopimusten kieltojen poistolla voitaisiin saavuttaa 15 000 lisätyöllistä.

Haave 50 000:sta työperäisestä maahanmuuttajasta vuodessa ei ole Räsäsen mielestä realistinen. Täällä olevat ihmiset pitää saada töihin ja siksi tarvitaan työmarkkinoiden kehittämistä.

Sotu-uudistus on saatava maaliin ja KD on tarjonnut siihen oman ”Kannustava perusturva” mallinsa neljä vuotta sitten. Uudistuksen tärkein tehtävä on purkaa kannustinloukut ja yhdistää byrokraattinen tukijärjestelmä. Asumistuki pitää uudistaa osana sotu-uudistusta.

Perhepolitiikka on tärkeää.

– Lapsilisien tasokorotus sekä vauvatonni antaisivat myönteisen viestin: kaikki vauvat ovat tervetulleita, Räsänen sanoo.