Suomen Nato-jäsenyydestä käydään lähetekeskustelua eduskunnassa tilanteessa, jossa Nato-maista Turkki ja Unkari eivät ole vielä hyväksyneet Suomen jäsenyyttä.

KD:n Päivi Räsänen kysyy, mikä olisi ulkoministerin suositus tässä tilanteessa.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen muistuttaa, että turvallisuutta rakennetaan nyt vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Nato-jäsenyysprosessi on jo nyt ollut pitkä ja edelleenkin meiltä kaikilta vaaditaan kärsivällisyyttä. On mahdollista, että joudumme odottamaan vielä useita kuukausia Turkin osalta, mahdollisesti jopa heidän parlamenttivaaliensa jälkeistä aikaa.

Suomen ja Naton käsitys turvallisuusuhkista on yhtenevä: Myös Naton strategisessa konseptissa pääuhkiksi määritellään Venäjä ja terrorismi. Nämä kuvaavat hyvin Räsäsen mukaan Suomen kannalta nähtävissä olevia uhkia.

Hän muistuttaa, että sotatoimien lisäksi Venäjä on toistuvasti tuonut esiin valmiutensa käyttää ydinaseita.

Kansallisesta kriisitietoisuudesta kertoo Räsäsen mukaan se, että esityksen kaikkine reunaehtoineen tulevien vuosien puolustusmenot ja ydinpelote mukaan lukien esittelee Vihreiden ministeri.

– Kiitos siitä ja kiitos koko hallitukselle.

Räsänen toivoi ulkoministeri Pekka Haavistolta pohdintaa siitä, miten turvallisuustilanteeseen vaikuttaa eduskunnan prosessin eteneminen.

– On arvioitava, kumpi on viisaampaa: Esitykseen loppuun saattaminen tämän eduskunnan toimesta riippumatta Turkin ja Unkarin vauhdista vai lopullisen hyväksynnän jättäminen odottamaan Turkin ja Unkarin ratkaisua, mahdollisesti sitten eduskuntavaalien yli, Räsänen kertasi.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan tällaiset suositukset on tarkoituksella jätetty eduskunnan arvioitavaksi. Suomi pyrkii saattamaan oman työnsä valmiiksi.

– Kevään aikana voi monia asioita tapahtua. Toisaalta olemme sanoneet Turkille ja Unkarille, että etenemme omalla tavallamme. Tämä on meidän prosessimme ja olemme valmiita sitten, kun he ovat valmiita ratifioimaan.