Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista. Kouluissa järjestetään tappeluita ja joudutaan takavarikoimaan teräaseita.

– Nyt on viimeinen hetki toimia, muuten Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä, Päivi Räsänen sanoo.

Hallitus on tänään vastannut opposition välikysymykseen nuorten väkivalta- ja jengirikollisuudesta. Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitänyt KD-ryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi, että hallitus ei ole osoittanut merkkejä ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta tai ryhtyvänsä aktiivisiin toimenpiteisiin jengirikollisuuden estämiseksi.

Muutos on ollut Räsäsen mukaan huolestuttavan nopeaa. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä eikä se ole nytkään reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta.

– Jos asiaan ei nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä

– Jos asiaan ei nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä, Räsänen varoittaa.

Vielä muutamia vuosia sitten järjestäytynyt jengirikollisuus liittyi Suomessa liivipukuisiin moottoripyöräjengeihin. Nyt Suomessa on kasvava määrä rikollisjengejä, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina. Nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin. Rikoksia tehdään jo enemmän huumeissa kuin humalassa.

Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on Räsäsen mielestä rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin.

Hänen mukaansa on selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella.

– Toki niin katu- kuin kouluväkivallan tekijöinä on myös kantasuomalaisia. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.

Syrjäytymisen juuret ovat usein jo varhaisessa lapsuudessa. Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma.

– Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole ja oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita, kouluterveydenhuollon, lääkäreiden ja psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennaltaehkäiseviä – ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla, Räsänen muistuttaa.

Rikollisuudessa käytetään hyväksi sitä, että Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden.

Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja onkin alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta.

– Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi, Räsänen muistuttaa.

Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelussa ei ole kuitenkaan riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen.

Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt Räsäsen mukaan nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös.

– Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.

KD eduskuntaryhmä esittää lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Lastensuojelun keinovalikoimaa pitää Räsäsen mukaan pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua.

– Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja.

Nopeasti kehittynyt ilmiö edellyttää Räsäsen mukaan oikean tilannekuvan rakentamista ja kykyä tunnistaa keskeiset piirteet, kuten jengien viranomaisvastaisuuden, jengikulttuuriin liittyvän väkivaltaisen käytöksen ihannoinnin sekä uhkaavan käytöksen myös ulkopuolisia kohtaan.

Myös poliisilla tulee olla riittävät resurssit ja valmiudet tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset.

– Suomessa on harkittava Tanskan tapaan vankeusrangaistuksen koventamisperusteeksi rikosjengin jäsenyyttä, Räsänen esittää.

Maahanmuuttajaperheitä on puolestaan tuettava kasvatusvastuussa ja huomioitava tämä erityisellä tavalla kotouttamistoimissa. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.

Räsänen kertoo, että Islannissa saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuvat arki-iltoina ulos ja tekevät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa.

– Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.