Sähköyhtiöiden ylisuurten voittojen verottaminen on oikeudenmukaista – Kristillisdemokraatit haluavat tuottajille vastuuta myös kantaverkon vahvistamisesta
10.1.2023 klo 16:44 Politiikka Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti jo viime syksynä vaihtoehtobudjetin yhteydessä samantyyppistä voimalaitosveroa, joka vastaa eniten Tanskan tuottajamaksua.
Sähköyhtiöiden ylisuurten voittojen verottaminen on kristillisdemokraattien mielestä tässä tilanteessa oikeudenmukaista ja kansalaisten oikeustajun mukaista.
Sähkön hinta on noussut markkinoiden toimintalogiikan vuoksi, vaikka tuotantokustannuksissa ei ole ollut merkittäviä muutoksia.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen piti hallituksen esitystä ja ennen kaikkea sen tavoitetta rahoituksen keräämiseksi erittäin kannatettavana, vaikka sähkötuki ja sille rakennettu rahoitus tulee viime tipassa.
Eduskunta käsitteli täysistunnossaan tänään sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden väliaikaisia voittoveroja koskevaa lainsäädäntöä.
Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että energian hinnannousun myötä energiayhtiöt ovat tehneet erittäin suurta voittoa, kun samanaikaisesti kansalaiset ovat sitten kärvistelleet isojen sähkölaskujensa kanssa.
Siinä mielessä voi hänen mukaansa antaa täysi tuki hallitukselle tämän veron aikaansaamisesta, vaikka tukitoimien kohdentumisessa on vielä parantamisen varaa.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti jo viime syksynä vaihtoehtobudjetin yhteydessä samantyyppistä voimalaitosveroa, joka vastaa eniten Tanskan tuottajamaksua.
– Arvioimme valtion budjettiin tulevan tuottoja noin 250 miljoonaa, Essayah kertoi.
Tanskan tuottajamaksussa ajatuksena on, että tuottajat vastaavat kantaverkon vahvistamisesta ja myöskin säätövoiman rakentamisesta.
– Olisiko myöskin Suomessa hyvä, kun meilläkin lisätään nyt valtavasti tuulivoiman tuotantoa, jollakin tuottajamaksutyyppisellä puuttua siihen, että meillä kantaverkkoa vahvistetaan, ettei käy niin, että voitot valuvat näille ulkomaisille tuulivoimayhtiöille ja sitten tänne kotimaahan jäävät valtavat miljardiluokan investointitarpeet, Essayah kysyi.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan uulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna 75 prosenttia, investoinnit vajaa kolme miljardia.
– Fingridin pullonkaulatuloista tullaan käyttämään sitä rahaa, jolla kantaverkkoa sitten vahvistetaan, hän vastasi.