Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman muistuttaa, että kestävän kehityksen täytyy välttämättä sisältää myös yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden näkökohdat, mihin myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kytkeytyy.

Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen toiminta ei ole linjassa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmassa esitettyjen riskiarvioiden kanssa. KD:n Peter Östman arvioi, että hallitus on valitettavasti heikentänyt suomalaisen yhteiskunnan varautumista ilmastonmuutokseen päästämällä suuren määrän kannattavia maatiloja konkurssiin.

– Viljelijöiden mukana katoaa valtava määrä käytännöllistä hiljaista tietoa ja osaamista, jota tarvittaisiin viljelyolosuhteiden muuttuessa

Östmanin mukaan voidaankin joiltain osin sanoa, että ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet ovat ristiriidassa sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvien toimien kanssa.

– Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Suomalaista maatalouttahan kehitetään yhä vähähiilisempään suuntaan.

Kestävän kehityksen täytyisi välttämättä sisältää myös yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden näkökohdat, mihin myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kytkeytyy.

– Viljelijöiden mukana katoaa valtava määrä käytännöllistä hiljaista tietoa ja osaamista, jota tarvittaisiin viljelyolosuhteiden muuttuessa, Östman sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomen sopeutuminen ilmastonmuutokseen ei ole uusi aihe. Vuonna 1990 käynnistyneessä Suomen akatemian Silmu -tutkimusohjelmassa tutkittiin muun muassa sitä, miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa ja mitkä ovat muutosten vaikutukset.

– Kaksikymmentä vuotta sitten keskusteltiin golf-virran muuttumisesta. Muuttuisiko Suomen ilmasto kylmemmäksi, vai tulisivatko viljelyolosuhteet täällä jopa paranemaan?

– Arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat tarkentuneet, mutta sisältävät edelleen merkittäviä epävarmuuksia, Östman huomauttaa.