Kristillisdemokraattien Sari Essayah muistuttaa, että velalla on väliä. Valtion velanhoitomenot kasvavat korkojen noustessa dramaattisesti. – Yksi prosentti lisää velan korkoihin tarkoittaa 600 miljoonaa euroa.

Oppositiopuolueista Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat jättäneet välikysymyksen velkaantumisesta eduskunnassa tänään.

Oppositioryhmien mukaan Suomi ansaitsee hallituksen, joka kykenee vastuulliseen talouspolitiikkaan ja julkisen talouden ongelmien korjaamiseen.

Syynissä ovat erityisesti velanhoitomenot, jotka ovat kasvaneet huimasti korkojen noustessa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan korkomenot ovat kasvamassa vuoden 2022 noin 800 miljoonasta eurosta 2,6 miljardiin euroon tänä vuonna.

Oppositioryhmät muistuttavat, että summa on suurempi kuin esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin, rajavartiolaitoksen, maahanmuuttoviraston, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjien, oikeusavun ja vankiloiden menot yhteensä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että nykyisen hallituksen velanotto alkoi jo ennen koronakriisiä. Noin kolmasosa vaalikaudella syntyneestä velkaantumisesta on liittynyt johonkin muuhun kuin koronakriisin hoitoon tai esimerkiksi Ukrainan sodan aiheuttamiin turvallisuushankintoihin.

– Hallituksen talouspoliittinen perintö on kaiken kaikkiaan äärimmäisen karu

– Hallituksen talouspoliittinen perintö on kaiken kaikkiaan äärimmäisen karu, Essayah sanoo.

Hän muistuttaa, että rajusta velkamäärästä huolimatta asiat eivät ole tulleet kuntoon.

– Viestit, joita saamme terveydenhuollosta, sosiaalipuolelta, vanhustenhoivasta, koulutuksesta tai infran kunnosta; kaikki nämä ovat erittäin huolestuttavassa jamassa.

Velkaantumista hän pitää äärimmäisen vakavana asiana. Essayah muistuttaa, että prosentti koroissa tarkoittaa 600 miljoonaa lisää korkokuluina ja se on kaikki pois suomalaisten hyvinvointipalveluista.

– Velanhoitomenojen kehitys on sen tyyppinen, että me syömme sillä hyvinvoinnin pohjan pois.

Kaikki puolueet nostivat esiin verokkimaa Ruotsin kehityksen, joka on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut Suomesta poikkeava. Essayah muistuttaa, että taloudenpidossaan loistanut Ruotsin velka ei lisääntynyt edes korona-aikana.

– Suomen talouden tila ja käyttäytyminen on ollut siinäkin mielessä poikkeuksellista ja kristillisdemokraatit katsoo että meidän on tulevaisuudessa otettava kaikki keinot käyttöön, jotta pystymme taittamaan velkaantumiskehityksen. Se on tulevan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä.

Essayah muistuttaa, että prosentti koroissa tarkoittaa 600 miljoonaa lisää korkokuluina ja se on kaikki pois suomalaisten hyvinvointipalveluista. – Velanhoitomenojen kehitys on sen tyyppinen, että me syömme sillä hyvinvoinnin pohjan pois. (Kuva: Jukka Salmi)

Mutta miten Kristillisdemokraatit sitten taittaisivat velkaantumista?

Essayah’n mukaan on muistettava, että tarvitaan ennen kaikkea talouden kasvua ja työllisyyden parantamista.

– Siihen tarvitaan investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, mutta tietenkin myöskin maltillisia veronkorotuksia.

– Meidän on oltava myöskin valmiita siihen, että menoja on yksinkertaisesti sopeutettava eli leikattava. Kaikkia keinoja on käytettävä, jotta tämä hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa rapauttava tilanne saadaan käännettyä.

Kristillisdemokraatit olisivat valmiita saamaan aikaiseksi esimerkiksi terveysperusteista veroa. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta voitaisiin puolittaa.

– On uskallettava perata verovähennyksiä, joilla saisimme valtion kassaan varoja, Essayah sanoo.

Työn verotusta kristillisdemokraatit olisivat valmiita keventämään pieni- ja keskituloisten osalta.