Koronapandemian aikainen noste vauvaluvuissa ei ole jatkunut. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen vetoaa, että syntyvyyden syöksykierteeseen on tartuttava pikimmiten.

Räsänen pitää julkisessa keskustelussa esitettyjä väitteitä kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin vahingollisina.

Kotihoidontuen leikkausta on perusteltu keinona tasapainottaa valtiontaloutta ja rakenteellisena uudistuksena naisten työllisyysasteen nostamiseksi. Kotihoidontuen lyhentäminen kuitenkin lisäisi välittömiä kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin alle 3-vuotiaiden kotihoidontuki, jonka tärkein perustelu on lapsen etu.

Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista

Räsäsen mielestä syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut 34,2–42,4 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2022. KD on esittänyt lapsilisään korotuksia sekä 1 000 euron vauvarahaa kertakorvauksena helpottamaan lapsiperheiden arkea.

– Keskustelussa perhevapaista painotetaan lasten edun ja perheiden valinnanvapauden sijaan usein kiintiöitä ja työelämän tarpeita, Räsänen sanoo.

Sen sijaan tarvittaisiin parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja työelämän joustoja.

– Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.

Hän arvioi, että tarvitaan myös ennakkoluulottomia, uusia malleja.  Esimerkiksi Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippaalla korotuksella saatiin syntyvyys nousuun. Unkarin perheuudistuksessa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmikymppisenä.

– Jos suomalaiset itse saisivat päättää, olisi syntyvyys nykyistä korkeampi, sillä suomalaiset toivovat edelleen noin kaksi lasta, mutta lapsihaaveet ja todellisuus eivät kohtaa. Lapsia yritetään saada myöhäisemmällä iällä eikä sopivaa kumppania löydy kaikille. Suomessa syntyvyys on nyt pudonnut niin alhaiseksi, että se voi vaikeuttaa kaikkien kestävyyden osa-alueiden toteutu-mista, Räsänen sanoo.

Hänen mukaansa arvoympäristökään ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin menneillä sukupolvilla.

– Pysyvät ihmissuhteet, äidin ja isän sitoutuminen toisiinsa, ovat kuitenkin lasten hyvinvoinnin ja tasa-painoisen kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Perheen merkityksestä tarvittaisiin laajaa kansalaiskeskustelua, joka voisi vähitellen muuttaa myös arvoympäristöämme perhe- ja lapsimyönteisemmäksi.