Annika Saarikon mukaan KD esittää menolisäyksiä, joita ei löydy vaihtoehtobudjetin menoriveiltä – ”Ei pidä paikkaansa”, Päivi Räsänen sanoo
8.2.2023 klo 16:30 Eduskunta Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti tälle vuodelle on kustannusvaikutuksiltaan maltillinen. Vaikka rahoitusta lisätään kriittisille sektoreille, kuten maatalous ja sote, budjetti vähentää valtion velkaantumista reilulla 500 miljoonalla verrattuna hallituksen budjettiin. Kuva KD:n vaihtoehtobudjetin julkaisutilaisuudesta 25.11.2022. (Kuva: Kristiina Kunnas)
Valtiovarainministeri Annika Saarikko väittää, että KD esittää vaihtoehtobudjetissaan lisämenoja, joita puolue on unohtanut merkitä budjetin menoriveille.
KD-ryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen oli eri mieltä ja pyysi Saarikkoa täsmentämään, mitä riveiltä on jäänyt puuttumaan.
Hallituksen talouspoliittista linjaa välikysymyskeskustelussa puolustanut Saarikko muistutti, että velkaantumisesta puhuttaessa on aiheellista tuoda esiin opposition vaihtoehto. Opposition resepti löytyy vaihtoehtobudjeteista, ja hänen mukaansa niissä Suomi velkaantuisi käytännössä yhtä paljon.
– Vaihtoehtobudjeteissa on hyvääkin, mutta esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehdossa on asioita, jotka on rakennettu savimaalle.
– Kyllä se löytyy sieltä riveiltä.
Muu oppositio ei Saarikon mukaan pärjää vaihtoehdoissaan sen paremmin.
– Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysyhteistyöstä, mutta eivät esitä oikeastaan mitään muita muutoksia kuluvan vuoden budjettiin. Myös KD:n vaihtoehto tukee pitkälti hallitusta, tosin esittää merkittäviä lisämenoja, joita on unohtanut merkitä budjetin menoriveille.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan väite, että KD on ehdottanut vaihtoehtobudjetissa merkittäviä lisämenoja, mutta on unohtanut merkitä ne budjetissa menoriveille, ei pidä paikkansa.
Räsäsellä oli kädessä eduskunnan istuntosalissa KD:n vaihtoehtobudjetti. Siinä oli riveille kerrottu sekä meno ja tapa, jolla se tasapainotettaisiin.
KD:n merkittävin menolisäys koskee kipeää hoitajavajeen korjausta ja hoitojonojen purkua. Siihen satsattaisiin noin 500 miljoonaa euroa.
– Kyllä se löytyy sieltä riveiltä. Ja lisäksi ehdotamme menoleikkauksia, esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastusta, julkisen hallinnon tehostamisohjelmaa ja yleisen asumistuen uudistusta. Niihinkin on merkitty eurot, Räsänen vastasi.