Eduskunnassa on käyty välikysymyskeskustelu julkisen talouden velkaantumisesta. Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östmanin mukaan sinisilmäisyys on se sana, jolla hallituksen talouspolitiikkaa voi kuvata.

Hallitus on vastannut kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike nytin välikysymykseen, jossa esitetään huoli liiallisesta velanotosta, jota on siivittänyt valtion korkomenojen kasvu.

Oppositioryhmien mukaan Suomi tarvitsee talouskasvua, vastuullista menojen priorisointia sekä pohjoismaisen, liki 80 prosentin työllisyysasteen.

Tämä jäänee opposition viimeiseksi välikysymykseksi ennen vaaleja.

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östmanin mukaan sinisilmäisyys on se sana, jolla hallituksen talouspolitiikkaa voi kuvata.

Hän muistutti, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaaminen on julkisen vallan tärkein tehtävä. Turvallisuuden takaaminen on mahdotonta, mikäli talous ei ole vakaalla pohjalla.

Valitettavasti julkinen talous on lähellä itseään vahvistavaa negatiivista kierrettä.

– Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”, totesi vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala. Jos ajamme julkisen talouden karille, eniten häviävät ne, jotka julkisia palveluita ja tulonsiirtoja eniten tarvitsevat, Östman sanoi.

Rinteen-Marinin hallitus jättää maan seuraajalleen heikommassa kunnossa, kuin missä sen itse sai. Hyvinvointiyhteiskunta sellaisena, kuin olemme sen tunteneet, on vaarassa. Miten Suomi päästettiin tällaiseen jamaan?

Östmanin mukaan hallitus laittoi menovaihteen päälle vaalikauden alussa. Velkaantumisen voisi hänen mukaansa vielä jotenkin ymmärtää, jos Suomi olisi saatu rahalla huippukuntoon. 40 miljardin lisävelka on siis ollut pitkälti syömävelkaa.

– Vakavinta on kestävyysvajeen kroonistuminen, hän sanoo.

Tosiasia on, että hallitus ei ole saanut käännettyä perusopetuksen oppimistulosten heikkenemistä tai sote-palveluiden alirahoitusta. Liikenneinfran kunto heikkenee.

Työvoimapula vaikeuttaa terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita ja montaa muuta alaa. Hoitojonoja ei ole saatu purettua.

Vaalit ovat edessä ja puolueet ovat tehneet omia talouspoliittisia avauksiaan. Yksikään hallituspuolue ei ole toistaiseksi esittänyt uskottavaa tiekarttaa pois velkaantumiskierteestä, Östman muistuttaa.

– Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvitaan työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin, menoleikkauksia, sekä myös veropohjan tilkitsemistä. Kasvua ei synny, jos yritykset verotetaan hengiltä. Investointiympäristö on pidettävä vakaana. Maltillisia leikkauksia on myös tehtävä eikä Suomi niihin romahda, Östman arvioi.

– Kasvun perusta on työ ja toimeliaisuus. Siksi on järjetöntä, jos työtä tekemällä ei tule toimeen. Työn kannustinloukut on purettava ja työmarkkinoille on tuotava mahdollisuuksia sopia työehdoista joustavammin. KD on esittänyt ansiosidonnaisen porrastusta ja universaaliutta, hän listaa.