Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa – julkaisussa nähdään tutkija Harri Koskelan artikkeli. – Kirjoitin sen Markku Ojasen kanssa. Kansainvälisestä ja kotimaisesta tutkimuksesta käy ilmi, että uskonnollisuudella on selvä yhteys onnellisuuteen ja hyvinvointiin, Koskela toteaa.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkinen kuuleminen oli keskiviikkona 1. maaliskuuta Pikkuparlamentissa.

Julkaisuun Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? on kerätty näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansansairauksien kehitykseen. Artikkelikokonaisuus julkaistiin seminaarissa. Tilaisuuden pääsee näkemään tallenteena.

Yksi seminaarissa esiintyneistä ja julkaisuun kirjoittaneista on teologian tohtori ja tutkija Harri Koskela. Joensuulainen Koskela on myös Savo-Karjalan Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas.

– Julkaisussa on 16 artikkelia eri alojen asiantuntijoilta, joista suurin osa on professoreita ja dosentteja oman alansa huipulta Suomessa, muun muassa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari, nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala, sosiaalipedagogiikkan professori Arto O. Salonen, kasvatustieteen akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro ja kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen, Harri Koskela listaa.

Koskela itse kirjoitti artikkelin yhdessä onnellisuusprofessoriksi kutsutun psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen kanssa.

– Artikkelimme otsikko on Uskonnollisuuden yhteys hyvinvointiin, onnellisuuteen ja pahoinvointiin, Koskela toteaa.

Kaksituntisessa tulevaisuusvaliokunnan julkisessa kuulemisessa nähtiin läpileikkaus siihen, miten Suomi ja sen kansa voivat nyt ja tulevaisuudessa.

Koskela totesi puheenvuorossaan uskonnollisuuden ja terveyden sekä uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin korreloivan.

– Sekä kansainvälisessä tutkimuksessa että omassa psykologian väitöstutkimuksessani käy ilmi, että uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin välillä on yhteys.

Koskela pohti uskonnollisuus- ja hengellisyys-termejä.

– Se ei ole vain sitä, kuinka usein käydään jumalanpalveluksissa tai hengellisissä tilaisuuksissa ja kuinka usein rukoilee, kuinka tärkeä usko on hänelle ja kuinka paljon lukee Raamattua. Tieteen kielellä puhutaan uskonnollisuudesta, mutta usein uskonnollisimmiksi määritellyt haluavat puhua hengellisyydestä.

Koskela muistutti, että Pohjolassa ollaan varsin sekulaareja – siis maallistuneita – eikä aiempi kristillisyys meillä näy samoin kuin monissa muissa kristityissä maissa.

Harri Koskela on vaimonsa kanssa kokenut aikanaan perheen puolivuotiaan lapsen kuoleman. Hän teki väitöskirjaa tehdessään havainnon, että uskonnollisuus näyttäytyi kansainvälisessä tutkimuksessa erittäin merkittävänä keinona selviytyä läheisen kuolemasta.

– Kansainvälisiä tutkimuksia on erittäin paljon tehty uskonnollisuuden ja ja terveyden sekä hyvinvoinnin välillä. Teologian väitöstutkimukseni aikana löysin 326 tutkimusta. 78 % raportoi vähintään yhden positiivisen korrelaation uskonnollisen sitoutuneisuuden sekä onnellisuuden, elämän tyytyväisyyden tai positiivisten tunteiden välillä.

– Artikkeleista löytyvät esimerkiksi se, että uskonnolliset perheet on ehyempiä ja vakaampia, ja uskonnolliset henkilöt käyttävät vähemmän alkoholia ja huumeita, ja heillä on muita parempi fyysinen terveys, Koskela selosti.

– Kansainvälisten ja suomalaisten tutkimusten mukaan uskonnollisuudella on yleisesti ottaen myönteinen yhteys hyvinvointiin ja onnellisuuteen.

Uskonnollinen osallistuminen ja sisäinen uskonnollisuus ovat positiivisessa yhteydessä koettuun hyvinvointiin suunnilleen saman verran kuin psykiatrinen sairaus, alkoholiriippuvuus tai liikunnan vähäisyys ovat negatiivisessa yhteydessä koettuun hyvinvointiin.

– Monimuuttujamenetelmällä saatiin tuloksia, että uskonnollinen osallistuminen ja sisäinen uskonnollisuus ovat positiivisessa yhteydessä koettuun hyvinvointiin suunnilleen saman verran kuin psykiatrinen sairaus, alkoholiriippuvuus tai liikunnan vähäisyys ovat negatiivisessa yhteydessä koettuun hyvinvointiin.

– Varsin merkittäviä tuloksia myös täältä Suomesta siis tuli.

– Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset vahvistavat sen, että sisäistynyt uskonnollisuus yhteisöjen tarjoama sosiaalinen tuki ovat merkittävimmät tekijät tämän yhteyden selittäjänä, Koskela totesi.

Näyttökuva tulevaisuusvaliokunnan julkisesta kuulemisesta. Puhujina tutkija, FT, uskontotieteilijä JP Jakonen, kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen sekä TT, psykologian väitöskirjatutkija Harri Koskela (oikealla). Koskela on myös KD:n Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokas. Istumassa Merja Mäkisalo-Ropponen ja Joakim Strand. Tulevaisuusvaliokunnassa kahdeksan vuotta vaikuttanut KD-kansanedustaja Sari Tanus seurasi kuulemista paikan päällä Pikkuparlamentissa.

Lue lisää!

Kansanedustaja Sari Tanus, tulevaisuusvaliokunnan jäsen 2015–2023, pitää julkaisua ja julkistusseminaaria eli tulevaisuusvaliokunnan julkista kuulemista, ”kahdeksan vuoden työn timanttina”. Lue täältä