Uudenmaan KD-eduskuntavaaliehdokas, kokenut poliitikko ja valtiotieteiden tohtori Jouko Jääskeläinen selvittelee kahdeksannessa kirjassaan rauhan edellytyksiä Lähi-idässä.

Jouko Jääskeläisen tuore kirja selvittelee, miten perustuslait vaikuttavat rauhan edellytyksiin Lähi-idässä. Yleensä perustuslakien tehtävä on turvata kansalaisten oikeuksia suhteessa valtioon. Ne voivat estää alistavia valtarakenteita ja turvata sanan-, uskonnon- ja muita tärkeitä vapauksia.

Kirjan Rauha ja Lähi-itä: näkökulmia perustuslakeihin ja arvoihin ovat kustantaneet Sallux ECPM Foundation ja Ajatushautomo Kompassi ry.

– Harvemmin perustuslait määrittelevät sitä, mikä olisi moraalisesti sopivaa yksilölle tai minkälainen talousjärjestelmä olisi oikeudenmukainen. Valitettavasti ne harvoin auttavat eheän luontosuhteen luomista tai rauhan tekoa kiistakumppaneiden kesken, toteaa Ajatushautomo Kompassin toiminnanjohtaja Tapio Luoma-aho.

Kirjassaan Jääskeläinen käy läpi kymmenkunta Lähi-idän valtiota ja siellä vaikuttavaa merkittävää järjestöä. Lähi-idän perustuslaeissa kyllä viitataan myös moraaliin, mutta muslimijohtoisissa maissa viittaus šarialakiin merkitsee usein myös merkittäviä ongelmia vapauksien suhteen. Erityisen vaikea on suhde sionistiseksi leimattuun Israelin valtioon.

Israelin itsenäisyysjulistus on poliittisesti varsin velvoittaja asiakirja.  Sen erityisyys on viittaaminen kansan varhaisen historian profeettoihin. Itse asiassa juuri näillä oli tärkeää sanottavaa talouden ja yksilötason moraalista jo lähes kolmetuhatta vuotta sitten. Tämä kytkentä on käytännössä valitettavan ohut.

Juutalaisvaltion perustamisajan ihanteellinen ajatus alueen kansojen laajamittaisesta vapautuksesta vaihtui pian katkeraksi välienselvittelyksi eri arabimaiden ja sosialistisen leirin suuntaan.

Viittaus islamilaiseen lakiin, šariaan, on osaltaan johtanut siihen, että islamilaisten maiden ihmisoikeuksien julistusta ei ole hyväksytty YK:n vuoden 1948 Ihmisoikeuksien julistuksen rinnalle.

Valitettavasti ilman kansalaisten selkeitä ja yhteisiä arvoja perustuslait jäävät vaikutukseltaan vajaiksi. Ne voivat jopa syventää railoja erilaisten maiden ja kansojen välille. Tämä ei ole hyvä asia rauhaa tavoiteltaessa.

Teologian tohtori ja toiminnanjohtaja Risto Auvinen arvio Jääskeläisen kirjasta

Jouko Jääskeläisen uusi kirja Rauha ja Lähi-itä on mielenkiintoinen yritys hahmottaa Lähi-idän vaikeaa poliittista tilannetta arvioimalla eri maiden perustuslakeja tai niihin rinnastettavia lakikokonaisuuksia.

Jääskeläisen tarkastelun pohjana ovat tunnetut länsimaiset perustuslait, Yhdysvaltojen ja Ranskan perustuslait sekä YK:n ihmisoikeuksien julistus, jotka toimivat virikkeenä vertailussa Lähi-idän maiden perustuslakeihin. Ehkäpä meille tutuin perustuslaki eli Suomen perustuslaki olisi voinut toimia myös vertailukohtana, ainakin joiltain osin, edellä mainittuihin lakeihin.

Lähi-idän valtioiden perustuslaeille on tyypillistä uskonnon ja moraalisten arvojen merkitys osana valtioiden juridista itsemäärittelyä, joka useimmiten liittyy nationalistisiin ihanteisiin.

Lähi-idän valtioiden perustuslaeille on tyypillistä uskonnon ja moraalisten arvojen merkitys osana valtioiden juridista itsemäärittelyä, joka useimmiten liittyy nationalistisiin ihanteisiin. Tämä synnyttää jännitteen universaalien, juridisten periaatteiden ja uskonnollisten lähtökohtien välille. Tämä jännite vaikuttaa luonnollisesti myös siihen, miten erilaisten uskonnollisten vaikutteiden vaikutuspiirissä olevat kansat voivat löytää tien rauhanomaiseen rinnakkaiseloon.

Jääskeläisen lähtökohta maiden perustuslakeja tarkasteltaessa on objektiivinen, kuvaileva ja toteava. Tämä on jo itsessään poikkeuksellista ottaen huomioon käsiteltävän aihepiirin jännitteet myös kotimaisessa kirjoittaja- ja lukijakunnassa. Asioiden arvottaminen jää lukijan oman harkinnan varaan, kuten tietokirjoissa pitääkin, ja siihen Jääskeläisen kirja antaa mielestäni hyvät lähtökohdat.

Vaikka Jääskeläinen onnistuu tiivistämään usein monimutkaisia asioita, lukija ei välttämättä pääse helpolla yrittäessään hahmottaa moniulotteisten ja monitulkintaisten lakitekstien eri puolia. Lukijoita olisi voinut helpottaa eri maiden perustuslakeja käsittelevien alalukujen loppuun liitetyt yhteenvedot osoittamaan, mitkä havainnot kunkin maan kohdalla olivat keskeisiä.

Kirja tarjoaa Lähi-idän maiden juridiseen historiaan näkökulmia, jotka haastavat stereotyyppistä ajatteluamme. Toisin kuin yleensä otaksutaan, universaalien ja sekulaarien lakien erottaminen uskonnollisista laeista ei ole vierasta myöskään islamilaisissa valtioissa. Usein šarialain tehtävä on säädellä moraalia ja yksityistä elämää, kun taas valtiollisten instituutioiden toiminta perustuu sekulaariin lainsäädäntöön. Tämä jännite ei ole täysin tuntematon länsimaisissakaan oikeudellisissa järjestelmissä.

Yllätyksen saattaa lukijalle tuottaa myös Israelin valtion perustuslaillinen ja juridinen hajanaisuus. Yhtenäisen perustuslain kirjoittamisessa ei ole toistaiseksi onnistuttu maassa vaikuttavien poliittisten ja uskonnollisten jännitteiden takia. Jääskeläinen tuo esiin myös 1992 tapahtuneen korkeimman oikeuden ”vallankaappauksen”, joka selittää Israelin nykyisen hallituksen ajaman lakiuudistuksen taustaa. Oletettavasti kirjan kirjoittamisen aikaan ei ollut vielä tiedossa, millaiseen sisäpoliittiseen myllerrykseen oikeusjärjestelmän korjaaminen juuri näiltä osin Israelin on ajanut.

Jääskeläinen tuo esiin myös 1992 tapahtuneen korkeimman oikeuden ”vallankaappauksen”, joka selittää Israelin nykyisen hallituksen ajaman lakiuudistuksen taustaa.

Jääskeläinen tarkastelee eri perustuslakeja hahmottelemansa seitsemän kriteerin varassa, joita voidaan käyttää hyvän yhteiskunnan perustavina tekijöinä. Nämä ovat terve luontosuhde, rauhantilan tavoittelu, talouden moraali, yksilön moraali, joustavat instituutiot, sananvapaus, ja ajatus siitä, miten hyvä kehitys saadaan aikaan.

Edellä mainittujen kriteerien valossa Israelin valtio tulee vertailussa muiden Lähi-idän valtioiden kanssa lähimmäksi ihannetta, joskaan täydellisyyttä ei Israelkaan ole kyennyt saavuttamaan: Israelin itsenäisyysjulistuksessa kuultava profeetallinen ääni yksityisen ja talouden moraalin puolesta on sittemmin jäänyt yhteiskunnassa taka-alalle.

Kirjan lopussa Jääskeläinen pyrkii löytämään vastauksen asettamaansa kysymykseen: voivatko perustuslait tai niiden varassa rakennettu yhteinen käsitys hyvästä yhteiskunnasta tuoda rauhan Lähi-itään? Vastaus on vähintäänkin kriittinen.

Kirjoittaja, teologian tohtori ja toiminnanjohtaja Risto Auvinen on Hämeen Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas numerolla 92

Ota Ajatushautomo Kompassi kaveriksi

Ajatushautomo Kompassi (kompassi.org) tuottaa ajankohtaista ja korkeatasoista tietoa merkittävistä ilmiöistä.

Lähetä viesti [email protected] jos haluat liittyä kuukausiviestin saajaksi sekä saada Jouko Jääskeläisen uuden kirjan Rauha ja Lähi-itä pdf-versiona sähköpostiisi maksutta.

Voit myös tilata painetun kirjan hintaan 15 € (sisältää postikulut).

Jouko Jääskeläinen, Rauha ja Lähi-itä: näkökulmia perustuslakeihin ja arvoihin.  Kustantajat: Sallux ECPM Foundation ja Ajatushautomo Kompassi ry 2023.

Neljän kauden kansanedustaja Jouko Jääskeläinen pyrkii eduskuntaan numerolla 169

Miksi sinä sopisit kansanedustajaksi?

Suurten haasteiden edessä eduskunnassa tarvitaan järjen, vakaumuksen ja kokemuksen ääntä. Olin kansanedustajana neljä kautta (1991–2003 sekä 2011–2015), kaupunginvaltuutettuna toimin yhdeksättä kautta. Tietokirjailijana olen pohtinut sitä, mitkä arvot ovat Suomeen ja Eurooppaan vaikuttaneet. Minulla on näkemystä siitä, miten Sinun tuellasi yhdessä voimme korjata ongelmia ja hoitaa mahdollisuuksia, jotka meille on annettu.

Mitkä ovat tärkeimmät teemasi eduskuntavaalikampanjassasi?

Tarvitsemme turvallisia koteja, isiä ja äitejä, kasvurauhaa tytöille ja pojille. Puolustan isänmaata, sen arvoja ja taloutta. Isänmaani on vieraanvarainen voimavarojensa mukaan.

Vaalilauseesi?

Isänmaa raiteilleen!

• 71-vuotias, naimisissa, 3 lasta, 4 lastenlasta
• valtiotieteiden tohtori, tietokirjailija, eläkeläinen
• kaupunginvaltuutettu, Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuuston jäsen
• kirkolliskokouksen jäsen sekä sen lakivaliokunnan varapuheenjohtaja, Vantaankosken srkneuvoston varapuheenjohtaja
• harrastaa ehtiessään heprean kieltä ja marjastusta
• joukojaaskelainen.com FB: jaaskelainenjouko