Suomi sai tänään uuden hallituksen ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah aloittaa maa- ja metsätalousministerinä. Hän saa valtiosihteerikseen kokeneen Päivi Nergin ja erityisavustajakseen ensivaiheessa Marjo Loposen ja Iina Mattilan.

Essayah juhli uunituoretta ministerisalkkuaan omiensa keskuudessa Kristillisdemokraattien ryhmähuoneessa tänään. Paikalle oli saapunut myös maa- ja metsätalousministerin valtiosihteeri Päivi Nerg. Essayahin esikunnassa ministeriössä aloittaa ensivaiheessa Iina Mattila ja Marjo Loponen. Lisää erityisavustajia nimettäneen lähiaikoina, sillä uunituore ministeri ei ole vielä edes ennättänyt tehdä tutustumiskäyntiä maa- ja metsätalousminsteriöön.

Se päivä on huomenna. Essayah kertoo, että tarkoitus on kuulla ministeriön ja ministerin kuulumiset.

– Tietenkin ensimmäisenä tarkoitus on tutustua ministeriössä ihmisiin ja päästä mahdollisimman nopeasti sisälle ministeriön työtapoihin. Tässä on erinomaisena apuna oma valtiosihteeri, Essayah kertoo.

Pitkästä kokemuksestaan huolimatta Essayah on ministerinä ensikertalainen. Tiistaina 20.6. hänelle riitti eduskunnan täysistunnossa onnittelijoita jonoksi asti. Muun muassa väistyvä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kävi halaamassa Essayahia.

– Minulle on tosiaankin toivotettu onnea, siunausta ja menestystä. Jopa poliittiset kilpailijatkin ovat toivottaneet ”kohtuullista menestystä” ministerin työssä, hän kertoo.

Essayah lähtee ministeriöön sellaisella asenteella, että maa- ja metsätaloutta koskevat asiat ovat koko Suomen yhteisiä asioita.

– Pyrin tekemään yhteistyötä ja haluan nähdä opposition ennen kaikkea kehittäjänä ja sparraajana. Sieltä löytyy varmasti niitä asioita, joita todella voidaan yhteisvoimin edistää.

Essayah iloitsee valtiosihteeristään, jonka kokemus hakee vertaistaan. MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nergillä on 13 vuoden kokemus valtioneuvostossa työskentelystä. Hän toimi valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä vuosina 2018–2022 sekä sisäministeriön kansliapäällikkönä 2012-2017. Tätä ennen Nerg teki uraa yliopistomaailmassa.

– Tunnen valtioneuvoston kuin omat taskuni, hän kertoo KD-Lehdelle.

Nerg kertoo, että epävirallisesti työt ovat jo alkaneet, mutta virallisesti vasta parin viikon päästä, kunhan nimittämistä edeltävät turvaselvitykset on tehty.

Väistyvä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen onnittelee Sari Essayahia, joka ottaa nyt viestikapulan itselleen. (Kuva: Kristiina Kunnas)

Hän odottaa ilolla yhteistyötä Sari Essayah kanssa.

– Hän on hyvin arvostettu puheenjohtaja, jota muissakin puolueissa kunnioitetaan. Arvostan hänen tapaansa tehdä työtä ja paneutua asioihin. Toivon, että meistä tulee vahva vaikuttaja, joka pääsee asioiden kautta vaikuttamaan niin, että ollaan isompia kuin se huomio, jota puolue on aiemmin saanut.

Nerg toteaa, että koko maa ja metsätalousministeriön sektori on täysin riippuvainen Euroopan unionin päätöksistä.

– Sieltä voi tulla isoja asioita ja meillä on suuri tehtävä vaikuttaa siihen, että minkälaisia keskusteluja käydään esimerkiksi tulevissa EU-vaaleissa.

– Olemme isossa vastuussa ruokaomavaraisuudesta; On pystyttävä saamaan suomalaisille ruokaa kotimaasta ja myöskin toivon mukaan kannamme globaalia vastuuta maailman nälänhädästä.

Uusi CAP-tukikausi on alkamassa. Nergin mukaan sitä juuri tarkennetaan. Myös jo seuraavan CAP-kauden valmistelu on alkanut. Nykyinen EU-komissio jättää kädenjäljen tulevan uuden komission ja tulevan CAP-kauden pohjiin.

– Juuri nyt olisi paras aika vaikuttaa niihin.

Orpon hallitus on tehnyt mittavia säästöjä monellakin sektorilla, mutta maa ja metsätalouteen niitä ei kohdennu samassa laajuudessa.

MTK:sta maa- ja metsätalousministeriöön valtiosihteeriksi siirtyvän Päivi Nergin kokemus valtioneuvostosta hakee vertaistaan. (Kuva: Kristiina Kunnas)

Nergin mukaan kaikille hallinnon aloille on silti luvassa tuottavuusleikkauksia ja se tulee tarkoittamaan sitä, että kaikkien hallinnonalan virastojen ja ministeriöiden osalta toiminta tullaan käymään läpi.

EU-tasoisen CAP-tuen lisäksi keskustellaan tulevasta kansallista rahoituksesta.

– Aivan ei päästy turvaan, mutta vähemmällä päästään kuitenkin, Nerg arvioi.

Monien huulilla on yhä myös EU:sta tuleva ennallistamisasetus, joka koskettaisi mitä suurimmassa määrin myös maa- ja metsätaloutta.

– Toivon mukaan se joko kaatuu tai sitten siihen saadaan voimakkaat muutokset.

Nergin mukaan tilanne alleviivaa EU-vaikuttamisen merkitystä.

– Meidän ministerillä on europarlamentaarikon kokemus, joka on tällä hetkellä erittäin arvokas. Että ymmärtää, miten päätökset syntyvät ja miten niihin pystytään vaikuttamaan.

Nerg yhtyy myös Essayahin puheisiin maataloustuotteiden viennin vauhdittamisesta.

– Tällä hetkellä Suomesta viedään 2 miljardilla ruokaa ulos ja toisaalta ruokaa tuodaan 5 miljardilla. Naapurimaa Ruotsi vie ruokaa 7 miljardilla. Kuitenkin meillä on maailman puhtain ruoka vientivalttina.

KD:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä työskennellyt Iina Mattila on Marjo Loposen ohella ensimmäisiä Sari Essayahin erityisavustajaksi nimettyjä.

Mattilalla on takanaan erittäin vaiherikas kevät. Hän on kirjoittanut vaalikevään aikana kansanedustaja Antero Laukkasen elämästä kertovaa kirjaa ja neuvotellut hallitusohjelmasta.

– Olen nyt aivan mielelläni lähdössä eteenpäin maa- ja metsätalousministeriöön ministerin tueksi, hän kertoo.

Toisin kuin ministeri, Mattila ei ole asialla ensimmäistä kertaa. Hän toimi aikanaan sisäministeriössä Päivi Räsäsen erityisavustajana.

– Vaikka voi hiukan nojata vanhaan kokemukseen ja jotain aavistella, niin tietyllä tavalla lähden ihan tuoreelta pöydältä, mutta jos jotain voi ennustaa, niin varmasti paljon työtä, hän sanoo.

Maa ja metsätalousministeriölle on luonteenomaista se, että EU-asioita on todella paljon. Mattila on lähtökohdiltaan ”maatilan tyttö” ja kertoo, että kokee tehtävän ”sydämen asiana”.

– Kaikkea en tiedä enkä osaa: Se on virkamieskunnan vastuutehtävä, mutta sydän on mukana. Lapsesta asti olen sitä jollain tasolla kantanut ja pitänyt yhtenä tärkeimpänä tulevaisuutta koskevana asiana, että meillä on omavaraisuutta ruoantuotannossa ja että viljelijät pärjäävät ja jaksavat tuottaa meille ruokaa tulevinakin aikoina.