”Sotu-uudistuksen tavoitteena on yksi yleistuki”- Säätytalolla sotu-jaostoa vetänyt Sari Tanus kertoo kannustavasta perusturvasta
21.6.2023 klo 20:19 Eduskunta Samuli Rissanen
Tanus toimi hallitusneuvottelujen aikana sotu-jaoston puheenjohtajana. Hän kertoo, että hallitus uudistaa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki, kannustava perusturva sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
”Vahva ja välittävä Suomi” kuvaa kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanuksen mukaan hyvin Orpon hallituksen ideologiaa.
– Niin kuin menneet sukupolvetkin rakensivat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, niin mekin haluamme rakentaa menestyvää Suomea: ei velalla vaan työnteolla ja yrittämisellä, Tanus sanoi eduskunnassa, joka pui tänään hallitusohjelmaa.
Hän pitää kuitenkin selvää, että hallitusohjelman leikkaukset eivät voi olla vaikuttamatta monen arkeen. Talouden tasapainotustoimet on kuitenkin pyritty tekemään niin, ettei kenenkään kannettavaksi tule kohtuutonta taakkaa.
Tanus muistuttaa, että yksilön ja julkisen vallan oikeuksien ja velvoitteiden tulee olla tasapainossa.
– Yksilöllä on oikeus yhteiskunnan tukeen sellaisessa tilanteessa, jossa hän ei kykene huolehtimaan itsensä ja läheistensä toimeentulosta. Samalla työkykyisen ja työikäisen velvollisuus on osallistua työmarkkinoille ja tehdä voitavansa työkykynsä ja työmarkkina-asemansa parantamiseksi.
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki, kannustava perusturva sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Tanus toimi hallitusneuvottelujen aikana sotu-jaoston puheenjohtajana. Hän kertoo, että hallitus uudistaa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki, kannustava perusturva sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
– On tärkeää päästä tilanteeseen, jossa työn tekeminen on kaikissa tilanteissa huomattavasti kannattavampaa kuin erilaisilla tuilla eläminen. Myös yksilön itsensä kannalta on tärkeää, että oma toimeentulo perustuu tukien sijaan työn tekemiseen.
Hallituksen linja antaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden ja myös velvollisuuden omalta osaltaan rakentaa tähän maahan hyvinvointia.
– Historiaa lainaten: älä keskity vain siihen, mitä Suomi voi tehdä hyväksesi, vaan myös siihen, mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi.
Tanuksen mukaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös ihmisten työssäjaksamiseen: On huolehdittava, että jokaisella on mahdollisuus tehdä työtä omien voimiensa puitteissa. Hallitus valmistelee useamman vuoden mittaisen, myös ikääntyneitä koskevan työkykyohjelman työssäjaksamisen parantamiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi. Työpaikkojen ikäjohtamista ja työn sopeuttamista työpaikoilla kehitetään toimintakyvyn mukaiseksi.
Tanuksen mielestä aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt alhaisen syntyvyyden merkitys ja sen aiheuttamat ongelmat.
Hallitus vahvistaakin monin tavoin yhteiskunnan lapsi‑ ja perhemyönteisyyttä. Hallitus laatii väestöpoliittisen selonteon, jossa etsitään syntyvyyteen positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä, huomioidaan erityisesti pikkulapsiperheiden, yksinhuoltajien ja opiskelija‑ ja monilapsisten perheiden erityishaasteita, lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista ja myös tahattomasti lapsettomien tilannetta. Lapsilisiä nostetaan alle kolmevuotiaille, yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille, kehitetään opiskelijoiden huoltajakorotusta ja tuodaan myös lapsikohtainen lapsivähennys verotukseen.
Hallitus selvittää myös keinoja vanhemmuuden kustannusten tasaisemmaksi jakautumiseksi ja kohdistaa tehokkaampia keinoja työelämässä esiintyvän syrjinnän, erityisesti raskaus‑ ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän, ehkäisyyn.
– Myös ikäsyrjintää torjutaan, poistetaan iäkkäämpien henkilöiden työllistämisen esteitä ja valmistellaan verouudistus, mikä kannustaa eläkkeellä olevia, yli 65-vuotiaitakin tekemään työtä, Tanus muistuttaa.
Hän haluaa nostaa esiin myös ikääntyvässä Suomessa korostuvan omaishoitajien arvokkaan työpanoksen. Hallitus tekee puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa huomioidaan muun muassa työ‑ ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet. Myös sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän potilaiden tarvitsemien tukien ja sairaus‑ ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään.
– Yksi hallitusohjelman piristävimmistä osioista on 16 kohdan Suomi liikkeelle ‑toimenpideohjelma, jonka tarkoitus on kannustaa jokaista suomalaista liikkumaan. Tämän toteutumisella on suuri vaikutus monilla sektoreilla. Liikettä ja kunnon kohennusta tässä maassa tarvitaan.