– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä iloitsee siitä, että ryhmämme pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä nyt toteutuu. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään jatkossa viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin muistopäivänä, KD:n Päivi Räsänen kertoo.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen muistutti eduskuntaa siitä, että ajatus kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei ole syntynyt aatteellisessa tyhjiössä.

– Ihmisoikeusjulistuksien ja -sopimusten juuret ovat vahvasti kristillisessä ihmiskuvassa, jonka mukaan jokainen ihminen kokoon, väriin, ikään tai tuottavuuteen tai mihinkään ominaisuuteen katsomatta, on luotu Jumalan kuvaksi, Räsänen sanoi eduskunnan täysistunnossa, joka käsittelee parhaillaan hallituksen tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä.

Räsäsen mukaan ihmisarvo ei ole suhteellinen käsite, vaan aina ehdoton ja täysi, elämän alusta, sen loppuun asti.

Myös Raamattu neuvoo oikeaa suhtautumista maahanmuuttajiin ja Räsäsen mukaan Suomessa on asiassa yhteiskuntana parannettavaa. Hän siteerasi Raamatun ohjetta: ”Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi”.

Räsänen nosti islamin uskosta joko lähtömaassa tai Suomessa kristityiksi kääntyneet maahanmuuttajat erityisen haavoittuvassa asemassa olevaksi ryhmäksi.

– He joutuvat kohtaamaan painostusta ja jopa väkivaltaa omien maanmiestensä taholta. Maahanmuuttovirasto tai hallintotuomioistuimet ovat tehneet kielteisiä päätöksiä kyseenalaistamalla henkilöiden uskonnollisen vakaumuksen aitouden tavalla, jolla moni luterilaisen kirkon jäsenkään ei ylittäisi rimaa.

Räsänen muistutti niin ikään, että sananvapaus on ihmisten samanarvoisuuden seuraus ja todellisen demokratian edellytys. Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei siksi pidä asettaa vastakkain.

– Ilman sananvapautta ei ihmisoikeuksia pystytä edistämään. Kansanryhmään kohdistuvat vainot alkavat usein juuri sananvapauden rajoituksin. Ensin palavat kirjat, sitten ihmiset.

Räsänen muistutti tiedonannossakin todetusta rasismin määritelmästä: Rasismin ytimessä on ihmisryhmän tai yksilön arvottaminen alempiarvoiseksi kuin muut.

– Tässä on jokaisen syytä tutkia itseään ja omaa historiaamme, Räsänen sanoi.

Hän muistutti, että esimerkiksi romanien, saamelaisten, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisten kohtelemisessa on ollut ja on korjattavaa.

Hallitus pyrkii ehkäisemään vihatekoja uskontoryhmiä kohtaan.

– Uskonnollista lukutaitoa tulee vahvistaa uskonnollisten konfliktien torjumiseksi aivan koulujen perusopetuksesta lähtien, Räsänen sanoi.

Hän muistutti myös, että Suomessa uskonnonvastaisilta provokaatioilta suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, jota on vuosikymmenien ajan yritetty kumota. Pykälässä kielletään sekä Jumalan pilkkaaminen että sen herjaaminen tai häpäisy, mitä kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä.

– Jumala ei tarvitse lain suojaa pilkkaamiseltaan. Kristityt eivät ole juuri lakiin turvautuneet. Tässä tilanteessa olemme kuitenkin onnekkaita, että meillä on keinot puuttua tahalliseen uskonnollisen konfliktin aiheuttamiseen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen tiedonantoa ja pitää sitä tasapainoisena kannanottona kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Iloitsemme siitä, että ryhmämme pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä nyt toteutuu. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään jatkossa viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin muistopäivänä, Räsänen sanoi.