Sari Tanus korostaa, että vammaiset ihmiset tarvitsevat ja ansaitsevat vammaispalvelulain, jossa heille varataan riittävät resurssit.

Eduskunta on päättänyt siirtää vammaispalvelulain voimaantuloa vuoden 2025 alkuun.

Lain lykkäämisen puolesta annettiin 92 ääntä ja vastaan 75 ääntä. 32 kansanedustajaa oli poissa äänestyksestä. Tyhjää ei äänestänyt kukaan.

Hallitus perustelee voimaantulon siirtämistä sillä, että näin pystytään tarkentamaan lain soveltamisalaa ja arvioimaan paremmin lakiuudistuksen vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin sekä hyvinvointialueiden talouteen.

Viime vaalikauden lopulla säädetyn uuden vammaispalvelulain piti tulla voimaan 1.10.2023.

Lykkäämistä koskeva lakiesitys on ollut käsiteltävänä perustuslakivaliokunnassa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka piti mietinnössään lykkäämistä perusteltuna.

Lain voimaantuloa siirretään siis nyt vuodella ja kolmella kuukaudella, jonka aikana siihen tehdään muutoksia.

Kaikki kristillisdemokraattien kansanedustajat äänestivät lain lykkäämisen puolesta.

– Tietenkin jokainen olisi todella hyvillään, jos meillä olisi käsissä hyvä, täsmällinen, riittävästi resursoitu vammaispalvelulaki, mikä voisi tulla voimaan ihan tässä näillä näppäimillä, mutta tilanne on tämä, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoo.

Hän muistuttaa, että vammaispalvelulaki tuotiin eduskuntaan vasta viime vuonna, loppusyksystä.

Hän kertaa, että aivan viime kauden lopulla valiokunnissa tehtiin kiireellä muutoksia, mutta niiden toteuttamiseen varatut rahat olivat aivan liian pieniä.

– Sitä muutettiin nopealla aikataululla valiokunnassa, se tuotiin aivan viime minuuteilla tähän istuntosaliin. Kyllä, siellä oli kysymysmerkkejä, mutta me kaikki olimme äänestämässä sen puolesta, sillä se kuitenkin parantaisi sitä tilannetta, mikä oli edellisen elikkä nyt vielä voimassa olevan vammaispalvelulain suhteen.

Hallitusneuvottelujen aikana ryhdyttiin tarkemmin katsomaan, mikä on soveltamisala, paljonko lakiin todellisuudessa tarvittaisiin rahaa, jotta kaikki kustannukset voitaisiin kattaa.

– Ja tässä on nimenomaan kyse siitä, että tämä laki pysyy erityislakina, jossa palvelut ja resurssit ohjautuvat heille, keille se on tarpeen, eli vammaisille.

– Tämä osoittaa sen, että lain säätämisen pitää olla huolellista ja pitää tarkkaan rajata, ketä laki koskee, ja myös osoittaa siihen riittävät resurssit, jotta toimeenpano on mutkatonta hyvinvointialueilla, Tanus summaa.