Hallitus pyrkii uudistamaan suomalaista työelämää joustavammaksi, Peter Östman kertoo. Hän on KD-Kompassi-ohjelman viikon vieraana puhumassa hallituksen budjettiriihen tuloksista ja valmisteilla olevista työmarkkinauudistuksista.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin mukaan talouden suuri kuva näkyi budjettiriihessä siten, että valtiovarainministeri teki uuden tuloarvion. Valtio tulee saamaan noin 1,4 miljardia vähemmän tuloveroja ensi vuonna.

Vaikka osaa tulonsiirroista leikataan, niin palkansaajien verotus ja nimenomaan pieni- ja keskisuurten yritysten verotus kevenee kaikkiaan ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa.

– Tämän lisäksi otetaan käyttöön viidenkymmenen euron lapsikohtainen korotus työtulovähennykseen, Östman kertoo.

Myös eläkeläisten verotukseen tulee positiivinen muutos työtulovähennyksen uudelleen kohdennetamisen vuoksi.

Östmanin mukaan Orpon hallitus pyrkii uudistamaan suomalaista työelämää. Jo ennen kuin esityksiä työmarkkinauudistuksia on saatu valmiiksi, ovat useat työntekijäjärjestöt ryhtyneet erilaisiin painostustoimiin eri puolilla maata.

Östman pitää ammattiyhdistysliikkeiden toimia vastuuttomina.

– Uudistuksia tarvitaan, jotta Suomen kilpailukyky paranisi, mutta olemme taas tilanteessa, jossa ay-liike yrittää rampauttaa yritysten toimintaedellytykset ja kansantalouden hyvän kehityksen painostaakseen demokraattisilla vaaleilla valittua eduskuntaa omaan tahtoonsa, hän sanoo.

Östmanin mielestä hallituksen työmarkkinauudistukset eivät ole ainakaan kansainvälisessä mittakaavassa poikkeuksellisia vaan jokaiselle toimelle löytyy länsimaisista verrokkimaista esimerkkejä.

Sen sijaan työtaistelujen määrä on Suomessa vuosittain suuri. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Ruotsissa on järjestetty enintään muutama yksittäinen työtaistelu vuodessa, mutta  Suomessa pahimmillaan toistasataa työtaistelua vuodessa.

Laittomiksi tuomittujen lakkojen osuus kaikista työtaisteluista on Suomessa huomattava suuri.

Suomessa kärsitään samanaikaisesti sekä työttömyydestä että työntekijäpulasta. Hallituksen tavoitteena on luoda satatuhatta uutta työpaikkaa tämän vaalikauden aikana.

– Orpon hallitus pyrkii lisäämään työvoiman tarjontaa. Joustavampien työmarkkinoiden tavoitteena on vähentää työttömyysjaksoja, nostaa työllisyysastetta ja lisätä tarjolla olevien työpaikkojen määrää.

– Nämä toimet eivät ole suunnattu ketään vastaan vaan sen puolesta, että Suomi pärjää jatkossakin ja pystyy turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden, Östman sanoo.

Hän puhuu KD-Kompassi-ohjelmassa myös paikallisen sopimisen puolesta.

– Hallitus ei ole miltään osin kumoamassa työehtosopimusten yleissitovuutta eikä myöskään romuttamassa suomalaista työmarkkinajärjestelmää vaan paikallinen sopiminen edellyttää jatkossakin sopimusta eikä sitä synny ilman, että myös palkansaajapuoli sellaisen tekee.

Kuuntele Östmanin koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä la 30.9. klo 12.50 alkaen.