Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus vihjaa, että keskusta, joka oli edellisellä hallituskaudella sote-uudistuksen yksi arkkitehdeistä, jätti nyt välikysymyksen ikään kuin itselleen.

Kristillisdemokraattien Sari Tanus nimittää keskustan lähipalveluita koskevan välikysymyksen ”vuoden välikysymykseksi”.

– Jos eduskunnassa valittaisiin vuoden välikysymys, olisi Keskustan tekemä kysymys hyvinvointialueiden tilasta ja rahoituksesta itseoikeutettu palkinnon saaja. Onneksi tämä välikysymys tehtiin vasta lokakuussa, koska jos se olisi tehty vuoden alussa, olisi Keskusta sekä esittänyt että vastannut tehtyyn välikysymykseen, Tanus totesi heti kristillisdemokraattien ryhmäpuheen kärkeen.

Myös sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso muistutti hallituksen vastauksessa, että nykyinen hyvinvointialuemalli on perintöä edelliseltä hallitukselta eikä perusratkaisua ole ryhdytty muuttamaan.

Keskustan aloitteesta oppositio kuitenkin teki välikysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista.

Kristillisdemokraattien Sari Tanus ei voinut olla vertaamatta tilannetta pesäpalloon, jossa sisä- ja ulkovuorot vaihtuvat pelin kuluessa.

– Välikysymyksen kysymykset ovat totta kai aivan aiheellisia ja perusteltuja. Me kristillisdemokraatit kysyimme näitä aivan samoja kysymyksiä teiltä arvon keskustan edustajat taannoin, kun te ajoitte näitä 21 hyvinvointialuetta kuin käärmettä piippuun. Me silloisessa oppositiossa olleet nostimme samoja huolia esiin, mutta tuolloin emme vastauksia kysymyksiimme saaneet.

Edellinen hallitus rakensi hyvinvointialueet ja nyt näiden ongelmien kanssa kipuilevat hyvinvointialueilla kaikki, myös keskustan aluevaltuutetut.

Tanuksen mukaan hallitus tekee kaikkensa, jotta soten ja hyvinvointialueiden ongelmat saadaan ratkaistua. Valtion talous on tilanteessa, jossa lisärahoitusta ei ole helposti löydettävissä. Hyvinvointialueiden on siten pystyttävä tehostamaan toimintojaan, löydettävä uusia toimintatapoja ja pystyttävä paremmin ottamaan mukaan yksityisen ja kolmannen sektorin, myös seurakuntien toimijat.

Hallituksen esittämä kansallinen sote-kustannusten laskentamalli tulee helpottamaan palvelujen vertailtavuutta, niin hyvinvointialueiden sisällä kuin niiden välilläkin.

– On hyvä muistaa, että vasta viime hallituskaudella hallitus oli romuttamassa kelakorvausjärjestelmää lähinnä ideologisin perustein. Nykyinen hallitus parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta muun muassa kohdentamalla kertaluonteista rahoitusta perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun uuden Kela-korvausmallin avulla.

Riitelyn tai nokittelun sijaan on pyrittävä löytämään toimivia ratkaisuja

Muutos on Tanuksen mukaan välttämätön: Painopistettä täytyy siirtää erityistasolta kohti kustannusvaikuttavampaa perustasoa ja ennaltaehkäiseviä toimia.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden täytyy kasvaa, jotta lisääntyvä palveluntarve pystytään hoitamaan perustuslain vaatimukset täyttäen. Tuottavuuden kasvu perustuu suurelta osin teknologian hyödyntämiseen.

– Niille, joiden kohdalla digitaalinen asiointi on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, on siitä tehtävä joustava ja ensisijainen asioinnin muoto. Samalla kasvokkain tapahtuva palvelu on järjestettävä sitä tarvitseville.

Tanus muistuttaa, että useimmat hyvinvointialueet ovat saaneet nykyisen palveluverkkonsa ”perintönä” kuntapohjaiselta järjestämistaholta. Tämän osalta hyvinvointialueiden lähtötilanteet ovat hyvin erilaiset riippuen siitä, onko alueella aiemmin toiminut laajempia sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä vai pienempiä, yksittäisiä palveluja järjestäviä kuntia.

Riippumatta lähtötilanteista hyvinvointialueiden on arvioitava, mitä lakisääteisten palveluiden toteuttaminen jatkossa edellyttää ja vaatii.

– Olemme varmasti kaikki yhtä huolissamme siitä, miten suomalaisen terveydenhuollon ongelmat saadaan ratkaistua. Riitelyn tai nokittelun sijaan on pyrittävä löytämään toimivia ratkaisuja, joiden avulla jokainen meistä saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut niitä tarvitessaan, Tanus sanoo.