”Hoitoon on päästävä, kun siihen on tarve” – Päivi Räsäsen mukaan hyvinvointialueilla kamppaillaan nyt Marinin hallituksen sotemallista periytyneiden ongelmien kanssa

25.11.2023 klo 15:12 Politiikka Samuli Rissanen

Päivi Räsänen kuvattiin Riihimäellä Graniitin aukiolla pidettävillä joulumarkkinoilla 25.11.2023. (Kuva: Samuli Rissanen)

– Sote-alueilla ollaan matokuurin edessä, mutta suurimmalla osalla hyvinvointialueita perus- ja erikoistason palvelut on nyt saatu saman hallinnon alaisuuteen, Päivi Räsänen sanoo.

Hoitojonoja helpotetaan nyt muun muassa lisäämällä Kela-korvattuja lääkärikäyntejä.

– Sote-alueilla yksi suurimmista ongelmista on työvoimapula. Julkisen puolen joustamattomuus verrattuna yksityisen puolen työehtoihin on ongelma, johon tulee etsiä vastauksia. Tänä syksynä tehdään selvitys vuokratyövoiman käytöstä alueilla, mutta myös muita ratkaisuja etsitään, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen kertoo.

Resursseja on hänen mukaansa ohjattava etenkin kriisiytyneeseen vanhustenhoitoon sekä perusterveydenhuoltoon.

– Kela-korvausten vahvistaminen on yksi keino purkaa hoitojonoja ja luoda samalla tilaa terveyskeskuspalveluihin ja siten vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Hoitoon on päästävä, kun siihen on tarve, Räsänen sanoo.

Myös ikäihmisten kotipalveluihin ja omaishoitoon tarvitaan pikaisia parannuksia. Räsänen muistuttaa, että Marinin hallituksen viimeisen työvuoden aikana vanhusten kotihoidon asiakaskäyntien määrä kääntyi laskuun, sillä niitä tehtiin lähes kaksi miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna.

Moni ikäihminen joutuu tällä asumaan kotona liian huonokuntoisena.

Myös vanhusten kotihoidossa sote-koulutettujen työntekijöiden rekrytoinnit vähenivät 18 prosenttia.

Moni ikäihminen joutuu tällä asumaan kotona liian huonokuntoisena.

– Tarvitaan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja, mutta myös kevyempää yhteisöllistä asumismuotoa. Monet ikäihmiset kärsivät yksinäisyydestä, ja yhteisöllisessä asumisessa olisi mahdollista saada tukiverkostoja.

Hyvinvointialueiden pitää Räsäsen mukaan kartoittaa kotihoidon tilanne alueellaan mahdollisimman nopeasti. Tuotetun kotihoidon määrän pitäisi päinvastoin kasvaa vanhusväestön määrän noustessa.

Soten rahoitusmallin toimivuudesta on kuitenkin vielä ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä.

– On tunnustettava, että lähtökohta on monilla alueilla hyvin haastava, Räsänen sanoo.

Hän on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuutettu ja kertoo, että omallakin alueella on 100 miljoonan euron alijäämä.

– Ja jos edes yrittää kuvitella, mitä toimia se vaatii, jotta alijäämä katettaisiin muutaman vuoden sisällä, niin aika hurjiin johtopäätöksiin jouduttaisiin menemään, hän huokaa.

Räsänen alleviivaa, että hallitus on saanut syliinsä mallin, jossa useat alueet lähtevät liikkeelle pakkasen puolelta. Hyvinvointialueet itse pyysivät viime keväänä hallitusneuvotteluihin osallistuneilta, ettei rahoitusmallia tässä vaiheessa muutettaisi.

– Ne muutokset, joiden kanssa nyt kamppailemme, ovat todellakin edellisen hallituksen sote-mallista periytyneitä.

Uuden mallin lisäksi alueilla on käsissään myös uuden tyyppinen tilanne: Aiemmin on voitu lähettää lisälasku kunnille, mutta sitä mahdollisuutta ei enää ole.

Nyt tarvitaankin nimenomaan rakenteiden uudistamista. Räsäsen mukaan on hyvä, että suurimmalla osalla hyvinvointialueita perus- ja erikoistason palvelut on nyt saatu saman hallinnon alaisuuteen.

– Se on kaikkein merkittävin väline, jonka avulla voidaan voidaan saada pidemmällä tähtäimellä parempaa tulosta pienemmillä kustannuksilla.