Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on ollut päättäjänä monissa suhdanteissa. Hän pitää Suomen tämänhetkistä talous- ja velkatilannetta pahimpana 30-vuotisella edustajan urallaan.

Eduskunnan kevätkausi on jo hyvässä vauhdissa, mutta talous on yhä syväjäässä. Itse asiassa talous ei ole kasvanut kuuteentoista vuoteen. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen pitää nykyisestä talous ja velkatilannetta pahimpana pitkään aikaan.

– Tämä on vaikein tilanne lähes sen kolmenkymmenen vuoden aikana, mitä itse olen eduskunnassa ollut, Räsänen sanoo.

Kristillisdemokraatit on hallituspuolueena ollut päättämässä 6 miljardin euron sopeutuksesta. Nyt näyttää, että se ei lähestulkoonkaan riitä.

– Joudutaan tekemään lisää, Räsänen sanoo.

Tavoitteena on- ei enempää eikä vähempää- kuin hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen.

– Jos emme tee mitään ja velkaantumisen syöksykierrettä ei pystytä katkaisemaan tai edes hillitsemään, niin se tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa ei pystytä peruspalveluita, hyvinvointipalveluita eikä perustukiverkkoa turvaamaan.

– On aivan kriittistä, että tehdään toimia, jotta ei ikään kuin jatkuvasti lisätä sitä laskua.

Räsänen puhuukin mieluusti lasten ja lapsenlasten laskuun elämisestä.

Nyt ollaan hänen mukaansa erittäin vakavan paikan edessä. Pelkästään se ei riitä, että oikeistohallitus neljän vuoden ajan laittaisi taloutta kuntoon, vaan samaa työtä pitäisi seuraavienkin hallitusten jatkaa.

– Itsekin sitä tuskaa koen, koska hankalia päätöksiä on edessä.

Leikkaukset, sopeutukset ja uudistukset eivät ole kaikille mieleen. Suomessa on parhaillaan menossa lakkoaalto, jossa protestin kohteena on nimenomaan hallitus. Räsänen sanoo ymmärtävänsä  ihmisten tuskan.

– Itsekin sitä tuskaa koen, koska hankalia päätöksiä on edessä. Ajattelen vaikkapa asumistuen leikkauksia, jotka aina johonkin kohdistuu ja kukkarossa tuntuu.

– Toivon, että nyt kun tehdään näitä uusia toimia, niin siellä pyrittäisiin sellaiseen oikeudenmukaisuuteen, että kansalaiset voisivat kokea, että kaikki ovat talkoissa mukana. Ei niin, että vain ikään kuin joillekin sitä taakkaa lisätään.

Räsänen on erittäin huolestunut lakkoaallosta; se on aiheuttanut monille kansalaisille hankalia tilanteita. Elinkeinoelämälle ja yrityksille siitä on koitunut jo miljardin euron lasku.

– Se ei helpota tietenkään yhtään taloustilannetta.

Räsänen huomauttaa, että poliittiset lakot kohdistuvat nimenomaan hallitukseen, joka on kuitenkin demokraattisten vaalien jälkeen koottu ja heijastelee siten kansalaisten vaaleissa osoittamaa tahtoa. Kyse ei siis ole vaikkapa palkkaneuvotteluista.

Lakoilla haluttaisiin painostaa hallitusta luopumaan työmarkkinoihin kohdistuvista uudistuksista.

– En pidä lakkoja demokratian kannalta kovin hyvänä. Nyt pitäisi mennä tällä ja seuraavissa vaaleissa sitten taas kansalaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Toivon, että mahdollisimman pian voitaisiin näistä lakoista päästä eroon ja päästään hyvään neuvotteluyhteyteen.

Myös soteen kohdistuu säästöpaineita: Hyvinvointialueet ovat tehneet viime vuonna liki puolitoista miljardia alijäämää ja nyt pitäisi löytää ylimääräistä rahaa tai sitten sopeutettava.

Räsäsen mukaan säästöjä tehdään ja niitä etsitään jatkuvasti kaikilla hyvinvointialueille. Räsänen on itse Kanta-Hämeen aluevaltuutettu, jossa näitä asioita on juuri käsitelty.

– Siellä on ihan järkeviäkin toimia, koska on on hyvä, että esimerkiksi mahdollistetaan erilaiset digitaaliset palvelut ja etäpalvelut. On palvelubusseja ja muita tapoja, joilla tiloista voidaan säästää.

Hyvinvointialueet eivät voi kuitenkaan säästää itseään kuoliaiksi. Perustuslaki takaa ja turvaa kansalaisten oikeudet ihmisarvoisiin palveluihin.

– Jos esimerkiksi ikäihmisten hoivapalveluja ei olisi rahaa turvata, niin valtion on tultava apuun. Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta eikä mahdollisuutta itse sitä rahaa jostakin saada, vaan kaikki tulee valtiolta.

Räsänen on sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen. Viime syksy valiokunnassa oli raskas; hallitus ja oppositio- asetelma elää valiokunnassa ja työskentely on ollut riitaista julkisuuteen päin.

– Olen ollut joskus aiemminkin sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen ja se on hyvin työllistävä valiokunta, koska siellä käsitellään ne suurimmat euromäärät.

Tunnelma tiivistyy senkin vuoksi, että valiokunnassa käsitellään asioita, jotka ovat ihmisille hyvin tärkeitä: Puhutaan terveydestä, huolenpidosta ja hoivasta sekä ihmisten viimesijaisesta turvasta.

– Ne ovat erittäin herkkiä ja tärkeitä asioita. On ymmärrettävää, että niissä on myös poliittisia erimielisyyksiä paljon. Siellä on myös esimerkiksi alkoholipolitiikkaa, monenlaisia arvokysymyksiä kuten huumepolitiikka tai saattohoito, eutanasia ja abortti.

– Ne tulevat ihmisten iholle.

Päivi Räsäsen edustajatyötä on jo reilun neljän vuoden ajan varjostanut oikeusprosessi, jossa hän saanut jo kahdesta oikeusasteesta, käräjä- ja hovioikeudesta, vapauttavan tuomion.

Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin hakenut valituslupaa vielä korkeimmasta oikeudestakin.

Räsänen odottaa parhaillaan korkeimman oikeuden päätöstä siitä, että antaako se valitusluvan syyttäjälle.

– Juristit pitävät hyvin todennäköisenä sitä, että korkein oikeus tulee sen valitusluvan antamaan, Räsänen kertoo.

Se tarkoittaisi sitä, että hänen asiaansa käsiteltäisiin vielä kolmannen kerran.

– Toivon mukaan kolmas kerta toden sanoo ja sieltä tulee myös vapauttava päätös. Olen ihan rauhallisella mielellä ja tyytyväinen ja kiitollinen niistä käräjäoikeuden ja hovioikeuden käsittelyistä, jotka tehtiin kuuden tuomarin yksimielisillä päätöksillä.

Oikeusasteet eivät löytäneet Räsäsen kirjoitusista mitään lainvastaista eikä myöskään tarkoitusta solvata tai loukata ketään.

– Koen myös näin: Olen hyvällä omallatunnolla näiden kirjoitusten suhteen ja seison niiden takana ja puolustan sananvapautta niin kauan kuin on tarpeen, Räsänen sanoo.

Kuuntele Päivi Räsäsen koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 24.2. klo 12.50.