Kansanedustaja Mika Poutala totesi KD:n ryhmäpuheessa eduskunnassa, että on turha yrittää kieltää säästötoimien aiheuttama kiristys lompakossa, ja siitä tuleva huoli sekä harmi. – Mutta julkisen talouden tasapainottamiselle ei ole vaihtoehtoa, ellemme ole täysin välinpitämättömiä hyvinvointi-Suomen tulevaisuudesta.

Mika Poutala aloitti Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheen muistuttamalla, että ennusteet lupaavat taloudelle lievää kasvua ensi vuodesta alkaen.

– Inflaatio on jo hidastunut ja korkojen odotetaan lähtevän hienoiseen laskuun EKP:n laskettua viime viikolla ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Rakennustoiminta, energiasiirtymä ja turvallisuuteen tehtävät investoinnit käynnistävät talouden piristymistä, Poutala sanoi.

– Kuitenkin tulevaan talouskehitykseen liittyy paljon epävarmuuksia – emmehän esimerkiksi tiedä Ukrainan sodan jatkosta tai siitä, millaisia muita konflikteja ja kriisejä tulemme näkemään.

Viime vuonna Suomen julkinen velka nousi 75,8 prosenttiin bkt:sta.

– Ilman nykyisen hallituksen päättäväisiä ja kurinalaisia taloustoimia se olisi neljän vuoden päästä jo 90 prosenttia. Huoltosuhteen jatkuvan heikentymisen lisäksi suurimpana syynä velkasuhteen nousuun lähivuosina ovat valtion velan kasvavat korkomenot.

– Niihin palaa tänä vuonna 3,2 miljardia euroa, lähivuosina yli neljä miljardia. Se on noin viisi prosenttia valtion budjetista.

Velankorkoihin palaa tänä vuonna 3,2 miljardia euroa, lähivuosina yli neljä miljardia. Se on noin viisi prosenttia valtion budjetista.

Poutala huomautti, että on ollut jäljellä enää sopeutus, jotta alijäämä supistuisi kohti kolmen prosentin kasvu- ja vakaussopimuksen rajaa.

– Ja jotta Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyn kohteeksi. Velanottokortti on jo pelattu.

Hallitus on saanut kasaan yhteensä yhdeksän miljardin euron sopeutuspaketin tälle vaalikaudelle.

– Jokainen ymmärtää, että sen edellyttämät säästöt väkisinkin näkyvät ja tuntuvat ihmisten arjessa ja lompakossa.

– Ne aiheuttavat huolta ja harmia. Sitä ei voi eikä pidä yrittääkään kieltää. Kuitenkaan julkisen talouden tasapainottamisen välttämättömyydelle ei ole vaihtoehtoa, ellemme ole täysin välinpitämättömiä hyvinvointipalvelujen tulevaisuudesta.

– Siksi Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallituksen päättäväistä reagointia valtiontalouden tasapainottamiseen välttämättömänä.

Poutala totesi olevan oikein, ettei työtulojen verotusta kiristetä.

– Tarvittavat veronkorotukset osoitetaan kulutukseen ja etenkin ihmiselle haitallisten tuotteiden verotuksen kiristykseen. Me pidämme tärkeänä, että työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisille ja työtulovähennykseen toteutetaan lapsikorotus 2025 alkaen.

Me pidämme tärkeänä, että työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisille ja työtulovähennykseen toteutetaan lapsikorotus 2025 alkaen.

– On oikein, ettei peruskoulutuksesta leikata ja pyritään säilyttämään ensimäistä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden taloudellinen rasite pienenä. Samalla on tärkeää varmistaa, että alan vaihto pidetään mahdollisena työvoiman tarpeita huomioiden.

Poutala muistutti, ettei valtioneuvoston selonteko sisällä pelkästään menosupistuksia, vaan siinä on myös lisäpanostuksia.

– Esimerkiksi koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön annetaan miljoona euroa lisärahoitusta, samoin kaikkein vaikeimmassa semassa olevien lasten ja nuorten turvakotipalveluiden rahoitukseen sekä myös lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen ja mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin, Poutala luetteli.

Hän huomautti lasten ja nuorten terapiatakuun käynnistyvän ensi vuoden toukokuussa.

– Lisäksi kolmen seuraavan vuoden aikana käytetään 18,4 miljoonaa euroa nuorten huumekuolemien ehkäisyyn sekä päihteiden käytöllä ja väkivaltaisella käytöksellä oirehtivien nuorten auttamiseen.

Huippu-urheilutaustainen Poutala nosti lopuksi esiin liikunnan merkityksen.

– Meille kristillisdemokraateille on tärkeää, että erilaisten liikuntaa lisäävien toimien kautta pyritään vastaamaan sote-sektorin jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin.

– Yhteisillä varoilla on saatava aikaiseksi vaikutuksia, jotka tukevat ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja esimerkiksi vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta, Poutala sanoi.