Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää politiikan syksyn tärkeimpänä asiana budjettineuvotteluja. Hallituksen budjettiriihi käynnistyy tulevina viikkoina.

– Talousarvio on tiukka. Se on tehty kukkaronnyörit kireällä. Varsinaisia menolisäyksiä budjetissa on niukasti, mutta myöskään uusia sopeutuksia ei ole tulossa. Tärkeintä on saada kevään aikana tehdyt sopeutustoimet voimaan, Essayah arvioi.

Kipeistä, mutta tarpeellisista talouden sopeutustoimenpiteistä huolimatta valtiovarainministeriön budjettiehdotus on edelleen 12 miljardia alijäämäinen.

Essayahin mukaan on kuitenkin hyvä huomata se, että ilman sopeutustoimia alijäämä olisi nyt 16 miljardia.

– Oltaisiin siinä kehityskulussa, jossa ”korkoa korolle” – efekti alkaa vaikuttamaan yhä voimakkaammin ja olisi likipitäen mahdotonta oikaista talouden kehitystä.

Tiukalla talouskurilla Suomen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen vakautuu vuoteen 2027 mennessä.

Essayah arvioi, että nyt on viimeinen hetki suitsia velkaantumista ja etsiä kasvua. Vaikka luottoluokittaja Fitch piti viime viikolla Suomen AA+-luottoluokituksessa, tulevaisuudessa näin ei välttämättä enää ole.

– En uskalla edes ajatella, että mitä tapahtuu, jos lainarahan alkaa vielä nousemaan sen vuoksi,  että meillä luottoluokitus heikentyy.

Tulevana vuonna Suomi maksaa 3 ja puoli miljardia euroja pelkästään korkoja.

Essayahin mukaan alkuvuonna talous on kasvanut, joskin hitaasti, mutta merkkejä paremmastakin näkyy.

Haasteen muodostaa myös kuluttajien usko tulevaisuuteen, joka on tällä hetkellä heikkoa.

Essayahin mukaan tarvittaisiin kasvupuhetta.

– Tällä hetkellä ihmiset, joilla on varaa kuluttaa, ovat vähentäneet kuluttamistaan.

Se on näkynyt esimerkiksi vähittäiskaupassa. Kulutuskauppojen, kuten esimerkiksi vaikkapa Tokmannin käyrät ovat kääntyneet laskuun, mikä Essayahin mukaan kuvastaa sitä, että ihmiset säästävät tällä hetkellä kaikesta.

– Siinä mielessä nyt on tärkeätä saada kasvua aikaiseksi ja hallituksen hyvät kasvuhankkeet käyntiin. Liikennehankkeet on saatava nopeasti liikenteeseen, sillä ne parantavat alueiden elinvoimaa ja yhteyksiä eri puolilla Suomea.