Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää politiikan syksyn tärkeimpänä asiana taloutta. Vaikka leikkaukset tekevät kipeää, Essayah muistuttaa, että kristillisdemokraatit pitää perheiden puolta eikä ruoan arvonlisävero nouse.

Politiikan syksyn hallitsevana teemana on hallituksen tekemä budjetti tulevalle vuodelle. Tällä kertaa kovin suuria muutoksia budjettiin ei ole luvassa, sillä kevään kehysriihessä tehtiin valtaosa niistä erilaisista toimenpiteistä, jotka nyt toimeenpannaan.

Essayah pitää ehdottoman tärkeänä, että kevään päätökset tulevat voimaan, mutta hän haluaa korostaa erityisesti kasvun aikaansaamista.

– Suomi ei pelkästään leikkaamalla ja sopeuttamalla nouse. Nyt on todella tärkeää, että me pystymme saamaan kasvun aikaiseksi ja käytäntöön keväällä tehdyt avaukset, jotka liittyvät esimerkiksi investointien verovähennysmalleihin.

Essayah luottaa, että esimerkiksi teollisuussijoitusten avulla kasvuyrityksiä voidaan tukea.

– Minun omallakin tontilla eli maa ja metsätalousministeriössä on 10 miljoonan euron panostukset erilaisiin kasvunäkymiin. Nekin ovat merkittäviä ja kasvun kautta meidän on lähdettävä tätä talouden haastetta taklaamaan.

Samaan aikaan suomalaisten tulevaisuuden usko on romahtanut pitkän aikanvälin käyrällä pohjamutiin. Tähän ppositiokin on jo tarttunut ja syyttää hallitusta suomalaisten matalista tulevaisuuden odotuksista.

– Kukaan ei leikkaa huviksensa. On pyritty välttämään sellaisia asioita, jotka osuisivat todella kipeästi köyhimpiin.

Mutta mitä käytännössä kansalaisten tulevaisuuden uskoa voisi parantaa?

Essayah on tilanteessa optimistisempi: Tällä hetkellä näköpiirissä on talouden käänne.

– Esimerkiksi asuntokauppa on vilkastunut ja asuntolainojen kysyntä on lähtenyt palautumaan. On pilkahduksia siitä, että parempaan suuntaan ollaan menossa.

Myös ennusteet talouden kasvusta kielivät siitä, että pahin vaihe on takanapäin.

Essayah muistuttaa, että viime aikoina myös ne ihmiset, joilla olisi varaa kuluttaa, ovat pistäneet kukkaronnyörit tiukemmalle.

– Sen tähden yksityisen kulutuskysynnän aikaansaaminen on todella keskeistä. Talouden rattaat on saatava pyörimään.

Essayah luottaa hallitusohjelmaan, ja jo tehtyihin satsauksiin lähtien vaikkapa perhepolitiikasta: On haluttu nostaa lapsilisiä, on pystytty varjelemaan kotihoidon tuki ja vuoden alusta on tulossa voimaan verovähennys nimenomaan lapsiperheille.

– Uskon, että nämä antavat perheille boostia siihen, että tässä tilanteessa on mahdollista käyttää  varoja kuluttamiseenkin.

Hallituksen murheenkryyni on velkaantuminen, johon luottoluokittajat ovat kiinnittäneet huomiota ja arvioineet Suomen talouden näkymät jatkossa negatiivisemmin. Suomi on säilyttänyt vielä AA+-luokituksensa, mutta jatkossa niin ei välttämättä enää ole.

– Nyt on oikeasti tosi kyseessä. Meidän on toimeenpantava 9 miljardin sopeutustoimet ja sillä varmistettava, että luottoluokitus ei heikkene.

Essayah muistuttaa ”korkoa korolle” -efektistä, joka on omiaan kasvattamaan lainanhoitokustannuksia eksponentiaalisesti.

Tänä vuonna pelkästään velan korkoihin kuluu kolme ja puoli miljardia. Se on enemmän kuin vaikkapa koko maa- ja metsätalouden talouden budjetti.

Ilman hallituksen toimia alijäämä olisi nyt 16 miljardia 12 miljardin sijaan, joka sekin on liikaa. Mikäli hallitus pystyy pitämään tahdin yllä, niin vuonna 2027 velkaantuminen jo taittuisi.

– Tämä on ehdottomasti tämän hallituksen yksi keskeisimpiä tehtäviä. Muussa tapauksessa Suomen talous on vapaassa pudotuksessa.

Hallitus on saanut myös runsaasti kritiikkiä leikkauslistoistaan. Kristillisdemokraattejakin syytetään köyhien kyykyttämisestä.

Essayah muistuttaa, että toimeentulotuesta ja kaikkien heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tuista ei ole leikattu, vaan ne pystytään säilyttämään. On kuitenkin ollut välttämätöntä löytää leikkauskohteita, jotka ovat osuneet esimerkiksi asumistuen saajiin.

– Kukaan ei leikkaa huviksensa. On pyritty välttämään sellaisia asioita, jotka osuisivat todella kipeästi köyhimpiin.

Ruoan arvonlisäveroa ei sen vuoksi nostettu yleisen arvonlisäveron rinnalla.

– Hallitus on pystynyt vakinaistamaan esimerkiksi ruoka-aputyön tuen. Se on kolme miljoonaa per vuosi ja merkittävä siksi, että sen avulla seurakunnat ja ruoka-aputyötä tekevät järjestöt pystyvät auttamaan myös heikommassa asemassa olevia.

Kuuntele Sari Essayahin koko haastattelu KD-kompassi-ohjelmassa Radio Deillä sunnuntaina 25.8. klo 20.50 alkaen.