– Olemme perineet huonon järjestelmän edelliseltä hallitukselta. Järjestelmän, jossa palvelut eivät parane, vaikka panostukset kasvavat, KD:n puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.

Hyvinvointialueiden talouden ohjauksesta on tullut hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta vuoden 2026 loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah kertoo, että ensi vuoden jälkikäteistarkistuksen jälkeen peruspohjassa oleva rahoitusvaje korjataan. Tämän jälkeen on kuitenkin voitava edellyttää toisenlaista budjettikuria myös hyvinvointialueilta.

– Olemme perineet huonon järjestelmän edelliseltä hallitukselta. Järjestelmän, jossa palvelut eivät parane, vaikka panostukset kasvavat, Essayah sanoo.

Sote-rahoituslain mukaisesti valtio kattaa hyvinvointialueiden tappiot. Mikäli lähes kaikki hyvinvointialueet tekisivät tappioita, jälkikäteiskorvaukset kattaisivat ne. Jos taas hyvinvointialueet tekisivät ylijäämää, valtio pienentäisi rahoitusta vastaavasti seuraavana vuonna. Laki johtaa Essayahin mukaan moraalikatoon, sillä kannustinta vähentää menoja ei käytännössä ole.

– Arviointimenettelyä ei tunnuta pelättävän, koska yhdistäminen toiseen alijäämäiseen alueeseen ei tuo ratkaisua.

Samanaikaisesti hyvinvointialueilla on toki tehty töitä palveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Kuitenkin osalla alueita on päädytty ennaltaehkäisevien palvelujen karsimiseen ja henkilöstöpulaa on ratkottu ostopalveluilla.  Lopputulemana on entistä pahempi kulujen karkaaminen käsistä.

Essayah pitää tilannetta huolestuttava. Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa ja hillitä palvelutarpeen kasvusta johtuvaa kulukasvua toteuttamalla perustason ja erikoistason integraatio.

– Lainsäädäntövaiheessa oppositiosta jo varoitimme, että sote-uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Pikemminkin uudistus on johtanut kohtuuttomaksi paisuneeseen hallintoon ja yhä kasvaviin kuluihin.

Kriisiytynyt tilanne odottaa ratkaisua. Opposition vasen laita on jo ehtinyt ehdottaa epäonnistuneen soteuudistuksen korjaussarjaksi hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Essayah on toista mieltä:  Alueiden rakenteellisia ja rahoituksellisia ongelmia ei korjata alueiden lisäverotuksella.

– Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha, eikä merkittäviä muutoksia tehdä. Kuitenkin on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että vähintään rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä.

– Hyvän politiikan ominaisuus on kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta. Kristillisdemokraatit esittävät, että hyvinvointialueiden korjausliike aloitetaan jo tällä hallituskaudella.

Kristillisdemokraatit tulevat lisäksi syksyn aikana esittämään myös oman soten ratkaisuvaihtoehtonsa Marinin hallituksen sotesotkun korjaamiseksi.

Hallituksen positiiviset toimet ja viitteet suhdannetilanteen paranemisesta ovat Essayahin mielestä jääneet liian vähälle huomiolle. Menosopeutusten ja rakenteellisten uudistusten lisäksi Suomi tarvitsee myös kestävää kasvua sekä kasvuedellytysten parantamista.

– Tämä on hallituksen kantava teema. Tähän tähtäävät niin työllisyystoimet kuin mittavat investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen. Yrittämisen ja työllisyyden vahvistamisen kautta halutaan nostaa Suomi uudelleen kasvu-uralle.

Talous on jo hienoisessa kasvussa ja kasvun odotetaan vahvistuvan ensi vuonna. Essayah toteaa, että Suomen kustannuskilpailukyky on varsin hyvä, mikä tukee vientiä kysynnän kasvaessa. Kotitalouksien kulutus lisääntyy inflaation hidastumisen, korkojen laskun ja tulojen kasvun myötä. Työllisyyden odotetaan kääntyvän nousuun ensi vuoden aikana.

Hallituksen panostukset kasvuun, tutkimukseen ja kehittämiseen ovat mittavat. T&K-toiminnan rahoitus on tarkoitus nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tohtoritutkimuspilotin myötä vuosina 2024-2027 koulutetaan 1000 uutta tohtoria.

Budjettiriihessä laitetaan liikkeelle useita hankkeita.

Myös hallituksen investointiohjelma on mittava. Investointeja tehdään niin kumipyörille kuin raiteisiinkin. Näiden suurten hankkeiden lisäksi perusväylänpitoon laitetaan 250 miljoonaa euroa tänä vuonna ja tämä näkyy nyt joka puolella maata. Korjausvelkaa puretaan pelkästään perusväylänpidon kautta yhteensä 590 miljoonalla eurolla tällä kaudella. Investointiohjelman hankkeita laitetaan eteenpäin sitä mukaa, kun ne saadaan ns. kuokkavalmiiksi.

Essayahi muistuttaa myös, että maa- ja metsätaloussektori osallistuu osaltaan Suomen kasvutalkoisiin koko biotaloussektorin kautta.

– Elintarvikeviennissä on potentiaalia. Biotalouden arvonlisän kasvattamiseen tehtävä 10 miljoonan euron satsaus on merkittävä panostus luonnonvarasektorille.