KD:n pitkäaikainen kansanedustaja, eduskunnan sote-valiokunnan jäsen ja lääkäri Päivi Räsänen kertoo, että edelliseltä hallitukselta periytynyt sote-malli nielee rahaa eikä tuo riittäviä tuloksia. KD aikoo valmistella oman sote-korjaussarjan.

– Sote-uudistus, joka Marinin hallituskaudella tehtiin, on osoittautunut selvästi sellaiseksi, ettei sillä päästä niihin tuloksiin, joita alunperin sotella tavoiteltiin, Päivi Räsänen sanoo KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä tulevana lauantaina.

Alunperin tavoiteltiin yhdenvertaisesti toimivia, hyviä palveluja kaikille suomalaisille. Palvelujen piti olla saman hallinnon alaisuudessa. Integraation myötä painopistettä ja henkilöstöä piti siirtää peruspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Toisin kävi: Nyt Räsänen mukaan näyttää siltä, että sote-järjestelmä on ajautumassa siihen, että peruspalveluista ja ennaltaehkäisystä ollaan leikkaamassa.

– Eli ollaan ollaan tekemässä valitettavasti karhunpalvelusta alkuperäisille tavoitteille ja sen takia tarvitaan korjausta.

Kristillisdemokraatit ovat päättäneet, että puolue ryhtyy korjaamaan asiaa.

– Aiomme tehdä sellaisen ohjelman, jolla pystytään korjausliike saamaan aikaan, Räsänen vakuuttaa.

Tänä kesänä otsikoihin on noussut erityisesti sote-alueiden määrä. Niitä voisi olla vaikka puolet nykyistä vähemmän. Räsänen itse on esittänyt jopa 5 alueen mallia.

Mutta mikä olisi oikea lukumäärä ja onko lähitulevaisuudessa edes mahdollisuutta tehdä korjausliikettä sote-alueiden määrään?

Räsäsen mukaan tärkeää on nyt se, että hyvinvointialueille annetaan rauha tehdä työtä nykyisellä järjestelmällä.

– Mutta kyllähän se tiedettiin alusta lähtien, että tämä ei ole mikään optimaalinen malli.

– Jos ajatellaan esimerkiksi Uudenmaan ratkaisua niin siellä on käytännössä viisi hyvinvointialuetta ja Helsinki on yksi niistä. Ajattelen, että korjausliike pitäisi aloittaa nimenomaan Uudeltamaalta.

– Kaiken lisäksi siellä ei edes toteudu peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon integroiminen samaan hallintoon, koska siellä HUS hallinnoi erikoissairaanhoitoa ja hyvinvointialueet peruspalveluja, Räsänen muistuttaa.

Ongelmana on hyvin raskas hallinto.

– Aivan liian paljon hallintoa: Isot aluevaltuustot, monenlaisia lautakuntia ja johtajien määrä on lisääntynyt.

Räsänen huomauttaa, että hallinto ei ole vähentynyt edes kunnissa eikä kunnanvaltuustojen koot pienentyneet juurikaan, vaikka vastuut ovat vähentyneet huomattavasti.

– Tuskin kunnanjohtajien palkatkaan ovat laskeneet, vaikka sieltä on puolet vastuusta lähtenyt.

Hallintoa on siis rakennettu hallinnon päälle.

– Tätä täytyisi vaan lähteä rohkeasti nyt keventämään.

Toinen julkisuudessa ollut asia on koskenut yksityislääkärien kela-korvauksia, joihin hallitus on satsannut satoja miljoonia. Tarkoitus on hoitojonojen lyhentäminen.

Mutta onko tämä vaikuttavin toimenpide, millä hoitojonoja voitaisiin lyhentää?

Räsäsen mukaan on muistettava, että kysymys ei ole pysyvästä järjestelystä vaan määräaikaisesta rahoituksesta.

– Yksityislääkärin palveluja tarvitaan; niille on kysyntää ja Kela-korvattuja lääkärivastaanottoja käyttää hyvin suuri osa suomalaisia.

– Sekin on muistettava, että näilläkin korvaustasoilla lääkärikäynti tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi kuin lääkärikäynti terveyskeskuksessa. Niinpä se on joka tapauksessa yhteiskunnalle edullista terveydenhoitoa, koska siinä ihminen itse rahoittaa merkittävän osan palvelusta.

Peruslinja on kuitenkin se, että julkiset palvelut ja hyvinvointialueiden palvelut on saatava kuntoon. Mikäli osa asiakkaista ja potilaista hakeutuu yksityispalveluihin, niin hyvinvointialueella ja julkisissa palveluissa jää enemmän tilaa ja kapasiteettia hoitaa muita potilaita.

Sen sijaan kalliin vuokratyövoiman käyttö tulee kalliiksi alueilla. Räsäsen mukaan pullonkauloja on monella alalla ja alueella. Tällä hetkellä pulaa on psykiatreista, silmälääkäreistä ja ortopedeistä, mutta näille erikoisaloille kouluttaminen ei ole mikään nopea asia vaan vaatii monien vuosien kouluttautumiseen.

– Silti tähän on pakko panostaa nykyistä enemmän. Esimerkiksi psykiatreista on hetkellä aivan absoluuttinen pula eli vaikka kaikki psykiatrit saataisiin töihin, niin heitä ei riitä. Tämä liittyy myös siihen, että valitettavasti mielenterveysongelmia on yhä enemmän.

Räsäsen omalla alueella Kanta-Hämeessä on kovasti yritetty tehdä töitä, että pystyttäisiin vähentämään vuokralääkärien käyttöä.

– Hyvinvointialueella täytyy etsiä ne keinot, joilla saadaan kannustettua ihmiset työhön. Se vaatii hyvää johtamista, perheystävällistä toimintaympäristöä lääkäreille ja hoitajille ja riittävää palkkausta, jotta ei tarvitsisi vuokrayhtiöihin turvautua.

– Sitten on vielä sekin mahdollisuus, että hyvinvointialueet eli julkinen sektori voisi perustaa itse vuokralääkäreitä tai vuokrahoitajia välittäviä firmoja.

Räsäsen mukaan välitysfirmojen perustaminen tai ylläpitäminen voisi palvella esimerkiksi useampia alueita.

– Silloin ei oltaisi yksityisten vuokralääkärifirmojen armoilla.

Kuuntele Päivi Räsäsen koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 31.8. klo 12.50 alkaen.