Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vakuuttaa, että hallituksen budjettiriihessä vaalittiin sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

– Pienimpien eläkkeiden verotusta ei kiristetä, ruoka-apu vakinaistetaan ja keliakiakorvaus toteutetaan alle kahdeksantoistavuotiaille sekä pienituloisimmille aikuisille, Essayah sanoi hallituksen budjettiriihen loppuinfossa tiistai-iltana 3.9.

Hallitus satsaa Essayahin mukana erityisesti lapsiin ja perheisiin, joka on myös kristillisdemokraattien prioriteetti. Lapsilisiin on tullut korotuksia ja ansiotuloverotuksen lapsivähennys on tulossa ensi vuonna.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin tehdään muitakin satsauksia.

– Yksityiskoulujen kotikuntakorvaus nousee viimeinkin 100 prosenttiin ensi vuoden elokuun alusta. Perusopetuksen tulee 3 vuosiviikkotuntia lisää, Essayah muistuttaa.

Niin ikään nuorten terapiatakuu toteutuu ja päihteillä tai väkivallalla oireilevien nuorten lastensuojeluun suunnataan rahoitusta. Samoin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin satsataan.

– 4H- toiminnan rahoitus turvataan nykytasolla, mikä mahdollistaa laadukasta harrastustoimintaa eri puolilla maata, Essayah mainitsee.

Maa ja metsätalousministeriön sektori on ollut leikkauksilta turvassa. Hallituksen prioriteetteja on ollut, että ruokaturvasta huolehditaan eikä ruokaa tuottavasta maataloudesta leikata.

Budjetissa näkyvät vähennykset on kompensoitu Essayahin mukaan jo kevään toisessa lisätalousarviossa ja tällä tavalla turvataan maaseudun kehittämisen toiminnan jatkuminen ja Suomen EU-saannot.

– Hevostalouden osalta säästöjä pystyttiin kohtuullistamaan ja näin voimme yhdessä alan kanssa etsiä ratkaisun, jolla tulevaisuus ei vaarannu.

Ruokasektori osallistuu Essayahin mukaan vahvasti kasvun luomiseen, sillä hallitus panostaa 10 miljoonaa biotaloussektorin arvonlisän kasvuun ja huoltovarmuuden turvaamiseen. Merkittävä osa tästä suunnataan elintarvikeviennin tukemiseen.

– Suomessa on kaikki edellytykset tuottaa laadukkaita korkean lisäarvon elintarvikkeita kansainvälisille markkinoille ja vaativille asiakkaille. Tällä määrärahalla vauhditetaan elintarvikevientiä, Essayah arvioi.

Hän nosti budjetin loppuinfossa esiin myös Itä-Suomeen tulevat satsaukset.

Rahoitusta saavat muun muassa valtatie 15 välillä Rantahaka (Kotka)-Kouvola, valtatie 23 Karvion kanavan kohdalla, ja työt päästään aloittamaan myös VT5:lla välillä Leppävirta-Kuopio.

Karjalanradan kehittämiseen esitetään 90 miljoonan euron valtuutta ja 10,5 miljoonan euron määrärahaa.

Lisäksi hallitus esittää perusväylänpitoon 2,7 miljoonan euron määrärahaa erityisesti Itä-Suomen pieniin liikennehankkeisiin, kuten Joensuu – Nurmes -rataosuuden kriittisimpien kohtien parantamiseen sekä VT6:lla Rääkkylän ja Kiteen tien liittymään ja Varpaisjärventielle.

– Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistus uusitaan vastaamaan arvokisojen vaatimuksia. Tämä voi osaltaan tukea Kontiolahden hakemusta ampumahiihdon MM-kisoista, Essayah arvioi.

Rautavaaran ja Sotkamon kunnissa sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusosan toteuttamiseen kohdistetaan 200 000 euroa.

Energiaintensiiviset investoinnit ovat Itä-Suomelle tärkeitä.

– Hallitus on sitoutunut huolehtimaan Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin tarvittavasta investointikyvystä, jotta energiaverkot eivät muodosta kansallisesti investoinneille pullonkauloja, Essayah sanoo.

Outokummussa sijaitsevan Geologian tutkimuskeskuksen Mintecin koetehdaskokonaisuuden tutkimusinfrastruktuurin toteuttamiseen ja käyttöönottoon myönnetään 18 miljoonan euron valtuus, josta ensi vuoden osuus on 5 miljoonaa euroa.

Merkittävä panostus on myös hallituksen sitoutuminen Kajaanissa sijaitsevan EuroHPC LUMI -supertietokoneen korvaamiseen uudella supertietokoneella. LUMI on merkittävä kilpailutekijä niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti.

– Jos vielä katsomme Kajaanista vähän pohjoisemmaksi, Enontekiön lentokentän toiminta turvataan, Essayah listaa.