Vahva kansallinen puolustuskyky ja -tahto sekä täysipainoinen toiminta EU:ssa ja Natossa muodostavat Suomen turvallisuusrakenteen perustan, KD:n Mika Poutala muistuttaa.

– On tärkeää, että vahvistamme turvallisuuttamme Nato-yhteistyön ohella myös useiden kahdenvälisten kumppanuuksien kautta – eikä vain sotilaallisten suurvaltojen, vaan myös muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa, KD:n ryhmäpuheen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta pitänyt Mika Poutala arvioi.

Hän muistuttaa, että Pohjoismaat muodostavat nyt tiiviin puolustusalueen, jota Yhdysvaltojen Norfolkissa sijaitseva Nato-esikunta jatkossa koordinoi. Sen alaisuudessa Suomeen perustettava maavoimajohtoporras saa kiertävät FLF-joukot, joihin myös Ruotsi aikoo osallistua.

Kansainvälisen politiikan suuret ruutitynnyrit ovat jatkossakin Venäjä ja Lähi-itä. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ei ole näköpiirissä.

– Tuen jatkuminen Ukrainalle ja EU-maiden laaja yhtenäisyys asiassa ovat välttämättömiä. Venäjän pyrkimykset kasvattaa vaikutusvaltaansa Itämerellä ja arktisella alueella korostavat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamisen merkitystä.

Venäjä-yhteyksien sulkeuduttua Suomi on yhä enemmän meren ympäröimä saari.
– Meillä on oltava riittävä omavaraisuus tärkeimpien hyödykkeiden, kuten ruuan ja energian, osalta. Suomi on korostanut tarvetta vahvistaa EU:ssa kokonaisvaltaista varautumista ja ollut valmis tarjoamaan osaamistaan muille.

Poutala totesi, että uskonnonvapauskysymykset ovat jääneet ulko- ja kehityspolitiikassa valitettavan vähäiselle huomiolle.
– Tähän kristillisdemokraatit toivovat muutosta.