– Suomen antamalla kehitysavulla on pitkät perinteet. Uraauurtavaa työtä eri puolilla maailmaa vuosikymmenten ajan ovat tehneet monet kristilliset järjestöt, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa.

Tanus kiitti kristillisdemokraattien puolesta kaikkia kehitysyhteistyötä tekeviä järjestöjä. Esimerkiksi monet kristilliset järjestöt ovat tehneet uraauurtavaa työtä maailmalla vuosikymmenten ajan.

Työ on ollut myös vaikuttavaa ja myös kustannustehokasta. Merkittävää työtä tehdään monien järjestöjen toimesta.

Tanus vakuutti, että Suomen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset tulee varmistaa myös tulevina vuosina.

– Valtion budjetissa on säilytettävä riittävä rahoitus kehitysyhteistyöhön. Hallitus on myös luvannut selvittää verovähennysoikeuden luomista kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin. KD haluaa osaltaan edistää sen toteutumista.

Kehitysyhteistyössä ei ole kyse pelkästään taloudellisesta avusta. Presidentti Martti Ahtisaaren sanoja lainaten: ”Et voi vaikuttaa heihin, ellet puhu heille”. Suomalainen kehitysapu onkin vuosikymmenten ajan ollut monimuotoista vaikuttamista kohdemaiden arvoihin ja kehitykseen.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on merkittäviä vaikutuksia Suomen kehitysyhteistyöhön: Aiempaa suurempi osa Suomen kehitysyhteistyöstä painottuu nimenomaan Ukrainaan. Ukrainan tukemisessa limittyvät kehitysyhteistyö sekä turvallisuus- ja kauppapolitiikka.

– Samalla kun Suomi osallistuu Ukrainan puolustuksen ja sen yhteiskunnan eri osa-alueiden tukemiseen, on varmistettava, että suomalaisilla yrityksillä on pääsy myös tuleviin Ukrainan jälleenrakennushankkeisiin, Tanus muistuttaa.

Suomen kansallisessa Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmassa keskitytäänkin erityisesti suomalaisyrityksille tarkoituksenmukaisiin rahoitus- ja neuvontapalveluihin, joita tarvitaan, jotta yritykset voisivat olla mukana rahoituksellisesti ja ajallisesti mittavassa jälleenrakennusurakassa.

– Kehitysyhteistyö tänä päivänä on paljon muutakin kuin mihin menneinä vuosikymmeninä olemme tottuneet. Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyöstä on edelleen lahjamuotoista, mutta maiden välistä yhteistyötä pyritään kehittämään myös taloussuhteita vahvistavaksi ja yksityisiä investointeja kannustavaksi.

Kehitysyhteistyötä ja sen eri muotoja on Tanuksen mukaan hyvä tarkastella ja käytettävissä olevat resurssit tulee kohdentaa parhaalla mahdollisella tavalla.

– Tässä kohtaa on tarpeen huomioida, että Suomi ei kehitysyhteistyössäkään tue hallintoja tai toimijoita, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.