Kansanedustaja Päivi Räsänen toivoo, että hallinto-oikeus olisi ratkaissut Hämeenlinnan kaupungin tapauksen. Uskonnoton lapsi joutui kuuntelemaan laulun Jeesuksesta – kaupunki määrättiin maksamaan 1 500 euron hyvitysmaksu. Monet opettajat arkailevat nyt kristillisen kulttuurin esiintuomista. – Onko näissä ratkaisuissa kadonnut arkijärjen käyttö, Räsänen kysyy.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi ratkaisussaan Hämeenlinnan kaupungin syyllistyneen uskonnottoman lapsen syrjintään hänen jouduttuaan kuuntelemaan laulun Jeesuksesta. Kaupunki määrättiin maksamaan 1 500 euron hyvitysmaksun tapahtuneesta.

– Tapaus on ensimmäinen laatuaan ja siksi olisi ollut hyvä saada siitä hallinto-oikeuden ratkaisu. Kaupunki on kuitenkin kertonut tyytyvänsä ratkaisuun ja maksaa hyvityksen, Päivi Räsänen toteaa.

Hänen mielestään nyt olisi tärkeää käydä keskustelua lasten ja nuorten positiivisesta uskonnonvapaudesta sekä oikeudesta tutustua kristilliseen kulttuuriin, sillä syrjintäratkaisu on omiaan aiheuttamaan pelon ja hiljentämisen ilmapiiriä.

– Monet opettajat ovat jo nyt kertoneet arkailevansa kristillisen kulttuurin esiintuomista kanteluiden pelossa.

– Onko näissä ratkaisuissa kadonnut arkijärjen käyttö, Räsänen hämmästelee.

– Kun samaan aikaan kouluissa ja päiväkodeissa juhlistetaan Halloweenia tai joulua noitien, tonttujen tai zombiehahmojen kera, miten Jeesuksesta kertova laulu voidaan kokea lasta vahingoittavaksi tai vaaralliseksi?

Hänen mielestään uskonnonvapauslakia on tässä tapauksessa tulkittu negatiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta, eli oikeudesta kieltäytyä uskonnonharjoittamisesta.

– Lakia säädettäessä haluttiin kuitenkin varmistaa myös positiivinen oikeus uskonnonharjoittamiseen.

Perustuslakivaliokunta on esimerkiksi painottanut sitä, että yksittäinen virsi ei tee koulun juhlatilaisuudesta uskonnonharjoitusta.

– Perustuslakivaliokunta on esimerkiksi painottanut sitä, että yksittäinen virsi ei tee koulun juhlatilaisuudesta uskonnonharjoitusta.

Räsänen muistuttaa, että jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme.

– Uskonnottomankin perheen lapsen on tärkeää tuntea kristillistä arvotraditiota, joka on muokannut yhteiskuntaamme satojen vuosien ajan.

Maahanmuuttajalasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei edistä se, jos eristämme heidät kulttuurisista juuristamme

– Eikä maahanmuuttajalasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan edistä se, jos eristämme heidät kulttuurisista juuristamme, Räsänen huomauttaa.

– Kristityn kodin lapselle tulisi myös turvata oikeutensa, vaikkapa rukoukseen ennen ruokailua.

Halloweenin noitakoristelua. (Kuva Wikimedia Commons)