Eemeli Falk: Kristinuskon asema suomalaisessa koulussa
11.12.2024 klo 18:48 Mielipiteet & Blogit KD Lehti
– Eikö koulun pitäisi olla paikka, jossa oppilaat voivat oppia keskustelemaan avoimesti ja kunnioittavasti eri näkemyksistä, kysyy Eemeli Falk mielipidekirjoituksessaan. (Kuva Pixabay)
Nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä uskonto on herkkä aihe, ja koulujen linjaukset pyrkivät usein neutraaliuteen. Tämä ei kuitenkaan saisi tarkoittaa sitä, että kristinuskon opetus ja siihen liittyvä avoin keskustelu sivuutetaan kokonaan, muistuttaa Eemeli Falk.
Viime aikoina mediassa on käyty vilkasta keskustelua siitä, kuinka koulujen suhtautuminen kristinuskon opettamiseen ja siihen liittyvien asioiden käsittelyyn on muuttunut. Hämeenlinnan tapaus, jossa koulua kehotettiin maksamaan 1 500 euron korvaus Jeesukseen liittyvän keskustelun johdosta, herättää aiheellisesti kysymyksiä siitä, mihin suuntaan suomalainen koulujärjestelmä on menossa ja millaisia arvoja kouluissa halutaan tukea.
Kristinusko on vuosisatojen ajan ollut osa suomalaista kulttuuria ja arvomaailmaa. Se on vaikuttanut yhteiskuntamme kehitykseen, lakeihin, juhlapäiviin ja yleiseen moraalikäsitykseen.
Kristinusko on vuosisatojen ajan ollut osa suomalaista kulttuuria ja arvomaailmaa. Se on vaikuttanut yhteiskuntamme kehitykseen, lakeihin, juhlapäiviin ja yleiseen moraalikäsitykseen. Koululaitoksen tehtävänä ei ole vain tiedon jakaminen, vaan myös oppilaiden arvojen ja maailmankuvan rakentaminen, mikä on väistämättä sidoksissa kulttuuriseen perintöömme. On tärkeää säilyttää kristinuskon opetus osana koulujen opetussuunnitelmaa – ei pelkästään uskonnollisena sisältönä, vaan kulttuurihistorian ja yhteiskunnallisen kehityksen ymmärtämisen välineenä.
Nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä uskonto on herkkä aihe, ja koulujen linjaukset pyrkivät usein neutraaliuteen. Tämä ei kuitenkaan saisi tarkoittaa sitä, että kristinuskon opetus ja siihen liittyvä avoin keskustelu sivuutetaan kokonaan. Uskontokasvatus ei ole uskonnon harjoittamista – se on tapa lisätä ymmärrystä maailmasta, erilaisista uskomusjärjestelmistä ja siitä, miten ne ovat muokanneet yhteiskuntaamme.
Uskontokasvatus ei ole uskonnon harjoittamista – se on tapa lisätä ymmärrystä maailmasta, erilaisista uskomusjärjestelmistä ja siitä, miten ne ovat muokanneet yhteiskuntaamme.
Hämeenlinnan tapaus tuo esille tärkeitä kysymyksiä: Miksi Jeesuksesta puhuminen on ongelmallista kouluympäristössä? Eikö koulun pitäisi olla paikka, jossa oppilaat voivat oppia keskustelemaan avoimesti ja kunnioittavasti eri näkemyksistä?
On huolestuttavaa, jos kristinuskon tai minkä tahansa uskonnon piiriin sisältyvä sana tai käsite tulkitaan automaattisesti loukkaavaksi tai sopimattomaksi.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei pitäisi pelätä aikaa kestäneitä arvoja, vaan niitä tulisi käyttää pohjana, jonka päälle tulevaisuutta rakennetaan. Kristinuskon opetus on olennainen osa tätä arvopohjaa, ja sitä ei tule unohtaa tai sivuuttaa.