Eutanasia-keskustelu vilisee termejä kuten kuolinapu ja lääkäriavusteinen itsemurha. Ne eivät kuitenkaan ole vakiintuneita termejä. Eutanasiassa on aina kyse tarkoituksellisesta potilaan surmaamisesta. Asiantuntijalääkäri Kalle Mäki ei usko, että eutanasiaa voitaisiin toteuttaa Suomessa perustuslain sallimalla tavalla.

Eduskuntaan on tuotu jo toistamiseen kansalaisaloite, jossa vaaditaan eutanasian laillistamista. Aloite on edennyt valiokuntakäsittelyyn, ja se on nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsissä. Eutanasia vilisee erilaisia vakiintumattomia käsitteitä, kuten kuolinapu ja lääkäriavusteinen itsemurha, ja toisaalta niihin on yritetty vastata laillisilla, lääketieteen etiikan kestävillä keinoilla kuten palliatiivinen hoito, saattohoito ja viime kädessä palliatiivisella sedaatiolla.

Helmikuun 6.päivänä eduskunnan auditoriossa järjestetyssä asiantuntijaseminaarissa haluttiin keriä aihepiiriin kietoutunutta vyyhtiä.

Suomen lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsen LL, TM Kalle Mäki kertoo, että eutanasialla tarkoitetaan aina lääkärin tarkoituksellisesti suorittamaa potilaan elämän lopettamista.  Lääkäriavusteisella itsemurhalla tarkoitetaan puolestaan henkilön  pyynnöstä tapahtuvaa lääkärin tarkoituksellisesti suorittamaa tai avustamaa itsemurhaa. Sen suorittamiseksi annetaan henkilön käyttöön lääkkeitä, jotta tämä voi itse ottaa ne.

Sen sijaan tarpeettomista tai tehottomista hoidoista luopuminen ei ole eutanasiaa. Ne ovat nykyisin jokapäiväistä potilaan hoitotahdon toteuttamista. Kuolemansairaalle potilaalle ei aloiteta hoitoja vastoin hänen tahtoaan.

– Niistä pidättäytyminen on osa hyvää hoitokäytäntöä. Voidaan puhua myös luonnollisesta kuolemasta, jonka aiheuttaa potilaan sairaus, ei lääkäri, Mäki sanoo.

Eutanasia-keskustelua ei voi ohittaa puhumatta palliatiiviisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun parantavaa hoitoa ei enää ole. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua.

Myös läheisten huomioiminen ja tukeminen kuuluvat palliatiiviseen hoitoon. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Sen aika on viimeisinä elinviikkoina tai -päivinä.

Kalle Mäki toisi keskusteluun myös palliatiivisen sedaation. Siinä kuolevaa potilasta rauhoitetaan lääkkein ja hänen tajuntaansa alennetaan oireiden lieventämiseksi.

– Usein sen syvyys vaihtelee ja potilas voidaan herättää välillä. Aivan loppuhetkinä sitä voidaan käyttää myöskin yhtenäisesti. Silti tämä ei ole eutanasiaa.

Eutanasia on sallittu kymmenessä maailman maassa, kuten Alankomaissa. Lääkäriavusteinen itsemurha on sallittu neljässä maassa, esimerkiksi Sveitsissä.

Mäki toteaa, että vaikka eutanasia on sallittu kymmenessä maassa, kuten Alankomaissa ja lääkäriavusteinen itsemurha neljässä maassa, esimerkiksi Sveitsissä, niin määritelmällisesti eutanasia ei ole varsinaisesti laillista missään.

– On vain ehtoja, joiden toteutuessa siitä ei rangaista. Lähtökohtaisesti eutanasia on rangaistava teko rikoslaissa. Se kertoo tietenkin jotakin olennaista teon luonteesta, jossa on kysymys aina ihmisen surmaamisesta.

Mäki arvioi, ettei eutanasiaa voitaisi Suomessakaan toteuttaa perustuslain sallimissa rajoissa.

Eduskunnan päätöksentekoon saapuneessa kansalaisaloiteessa eutanasiaa perustellaan yksilön itsemääräämisoikeudella ja sillä, että on olemassa kärsimystä, jota ei muuten voida lievittää. Mukana aloitteessa on myöskin lääkäriavusteinen itsemurha. Toimeenpano edellyttää, että potilaalla pitää olla kuolemaan johtava tauti tai onnettomuuden jälkitila, joka johtaa kuolemaan.

Periaattessa eutanasiaa voisi pyytää oikeustoimikelpoinen aikuinen. Psyykkinen sairaus tai alkava muistisairaus ei kuitenkaan olisi este.

Mäki pitää itsemäärämisoikeuteen vetoamista kyseenalaisena, sillä esimerkiksi YK:n ihmisoikeussopimuksen oikeutta elämään pidetään synnynnäisenä oikeutena, mutta yleisopimuksesta ei voida johtaa samankaltaista oikeutta kuolla, vaikka se olisi lääkärin avustama.

– Itsemääräämisoikeus on monin tavoin rajoitettu oikeus yhteiskunnassa muutenkin. Jokaista rajoittaa vaikkapa nopeusrajoitukset liikenteessä.

Itsemääräämisoikeutta rajoitetaan myös terveydenhuollossa: Potilas ei voi esimerkiksi vaatia jotakin hoitoa vaan hoitoa annetaan kliinisillä, lääketieteellisillä perusteilla. Potilas voi toki aina kieltäytyä hoidosta.

Mäen mukaan eutanasia ei ole myöskään autonominen teko, sillä lääkäri tarvitaan sen toteuttamiseen.

– Lääkärin oikeusturvan kannalta on aika lailla kestämätön tilanne, koska ammattikunnalle sälytettäisiin pakotettu velvoite, joka olisi ristiriidassa lääkärietiikan kanssa.

Tämä on keskeinen syy, miksi Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista.

Kärsimykseen tai kipuun eutanasia ei myöskään ole lääke. ”Sietämätön kärsimys” on käsite, jolle ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Eutanasiaa ei myöskään haettaisi ensisijaisesti hallitsemattomien kipujen vuoksi, vaan enemmän painaa huoli arjen sujumisesta ja oman autonomian heikkenemisestä ja sen myötä ihmisarvoisen elämän menettämisestä.

Mäki muistuttaa, että esimerkiksi monilla vammaisilla on jo lähtökohtaisesti näitä rajoitteita, mutta elämä voi niistä huolimatta olla hyvää.

Itsemurhayrityksistä selvinneiden kertomukset puolestaan osoittavat, että on tilannesidonnaista, miten ihminen näkee ja kokee oman elämänsä.

– Miten punnita se, millainen elämä on elämisen arvoista.